NAAPURINI YAMADAT
Ohjaus: Isao Takahata
Pääosissa: Hayato Isobata, Yukiji Asaoka, Masako Araki, Naomi Uno ja Touru Masuoka
Genre: anime, komedia
Kesto: 1h44min
Ikäraja: 7
Naapurini Yamadat (Hôhokekyo Tonari no Yamada-kun) on vuonna 1999 ilmestynyt Isao Takahatan ohjaama elokuva, jonka on tuottanut Studio Ghibli. Vaikka tämä näyttääkin ulkoapäin käsinpiirretyltä, on tämä poikkeuksellisesti kokonaan tietokoneella animoitu. Elokuva perustuu Hisaichi Ishiin yonkoma mangaan nimeltä Nono-chan.
Tarinassa seurataan Yamada-perheen tuiki tavallista elämää komediamaustein. On isoäiti, isä, äiti sekä sisarukset Noboro-veli ja Nonoko-sisko. Perhe joutuu erilaisiin hauskoihin tilanteisiin: lapsi eksyy kauppareissulla, vanhemmilla on keskenään kotiaskareista riitaa ja isoveljellä kutkuttelee vatsassa ensi-ihastuksen tunteita.
Mitään juonta ei siis elokuvassa ole. Se koostuu erilaisista osioista, eli lopputulos on aika jaksottainen. Hyvin kevyttä menoa on tiedossa, ja elokuvan parasta antia ovatkin ehdottomasti sen hauskat ja jopa hieman samaistuttavatkin hetket ja tilanteet. Mitään sen suurempaa tavoitetta ei leffassa ole, vaan se on aikalailla sellainen rento ja huumorintajuinen elokuva. Pituus omaan makuuni tuntuu tietyissä paikoin, ja leffaa olisikin kenties voitu hieman tiivistää. Suhteellisen hyvin mielenkiinto silti jaksaa pysyä yllä, sillä sen verran monet makoisat naurut tämä tarjoaa. Hahmot myöskin toimivat tarinassa hyvin, vaikka ne eivät ihan niitä mieleenpainuvimpia Ghibliltä lopulta ole.
Animaatiotyyli on hyvin pelkistettyä verrattuna moniin muihin Ghibleihin, ja jos tosiaan ei etukäteen tietäisi, erehtyisi tätä luulemaan ihan käsinpiirretyksi. Vaatimattomampaan animaatiotyyliin kyllä tottuu leffan edetessä, mutta ei se tosiaan mielestäni sitä kauneinta mahdollista Ghibliä ole. Tällaiseen huumoripainotteiseen leffaan se kuitenkin sopii ihan hyvin. Musiikkinsa puolestakin teos on ihan onnistunut, vaikka kappaleet eivät ole kovin mieleenpainuvia.
Naapurini Yamadat ei ole ihan parasta Studio Ghibliä, mutta oikein hauskaa ja kevyttä katseltavaa se siitä huolimatta on. Juonta olisi omaan makuuni ehkä voinut olla selvemmin mukana, vaikka episodimaisuus ei sinänsä ole huono asia. Isoimmat pisteet elokuva saakin huumoristansa ja melko samaistuttavistakin perhetilanteista, jotka ovat oikein hauskaa seurattavaa. Hirveän mieleenpainuva kokonaisuus ei ole, mutta varmasti joskus uudelleenkin tämän ääreen voisi palailla, sillä sen verran mukavat naurut se tarjoaa.
Elokuvan tiedot: www.wikipedia.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti