Top 5 Disneyn kultakauden elokuvat

Olenkin jo tehnyt kaksi Top-listaa Disneyn elokuvista: Top 10 Disneyn renesanssiajan elokuvat ja Top 9 Disneyn uudestisyntymiskauden elokuvat. Mietiskelin, että voisi jatkaa tätä samaa klassikoiden paremmuusjärjestykseen laittamista kausittain. Ja mikä sen parempi kuin katsoa Disneyn tuotantoa ihan alkupäästä. Kultakauteen kuuluvat Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Pinocchio, Fantasia, Dumbo ja Bambi.

5. FANTASIA

En pidä Fantasiaa mitenkään huonona elokuvana, vaikka se viimeisenä listalla onkin. Kokonaisuutena ja etenkin yhdellä istumalla katsottuna Fantasia on kuitenkin mielestäni turhan pitkä. Ja koska se koostuu useista eri osioista, joissa ei välttämättä ole edes juonta, niin se ei pidä mielenkiintoa aivan niin hyvin yllä. Pidän leffassa kuitenkin erityisesti Pähkinänsärkijä-osiosta. Myös Noidan oppipoika ja Pastroolisinfonia ovat viihdyttävää katsottavaa. Heikoimman lenkin vetää mielestäni aloitus eli Toccata ja fuuga-d-molli, jonka katsominen on hyvin pitkäveteistä ja merkityksetöntä. Myös Kevätuhri on melko tylsää seurattavaa. Kokonaisuudessaan Fantasia on kuitenkin ihan hyvä elokuva.

4. DUMBO

Dumbo on oikein suloinen elokuva jo pelkästään nimikkohahmonsa ansiosta! Pidän siitä, että Dumbo ei lainkaan puhu leffan aikana, vaan katsoja tulkitsee tätä pitkälti tunnetilojen kautta. Olen nähnyt elokuvan jo lapsena, mutta se ei koskaan kuulunut ehdottomiin suosikkeihini, eikä se oikein vieläkään niitä tärkeimpiä klassikkoja minulle ole. Jokin leffan toisessa puoliskossa minua on aina hieman tökkinyt. En tiedä johtuisiko se siitä, että tarina tuntuu kiirehtivän siinä loppua kohti. Muutoin Dumbo on kuitenkin oikein mukiinmenevä elokuva, jossa on kyllä yksi surullisimmista lauluista (Baby mine).

3. LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on virallisesti ensimmäinen Disney-klassikko, mikä tekeekin siitä aika tärkeän merkkipaalun animaation historiassa. Leffa onnistuu vanhasta iästään huolimatta yhä viihdyttämään etenkin hauskojen kääpiöiden ansiosta. Itse päähenkilö eli Lumikki ei ole vielä kovin persoonallinen verrattuna myöhempiin prinsessoihin, mutta toimii silti tarinassa mukiinmenevästi. Prinssi taas on täysin pahvinen. Plussapuolena leffassa on kuitenkin synkkyys, mitä ilkeä kuningatar saa onnistuneesti aikaan.

2. PINOCCHIO

Pinocchio on minulle yksi yllättävimmistä Disney-klassikoista. Se ei nimittäin lapsena kuulunut suosikkeihini, mutta nyt aikuisena pidän siitä paljon. Siihen on onnistuttu luomaan kunnon tunnelma ja se tietynlainen disneymäinen taikuus, mikä viehättää minua. Lisäksi onhan leffalla hyvät ja tärkeät opetukset katsojalle. Pinocchiossa on ehdottomasti yksiä pelottavimpia ja synkimpiä kohtauksia, etenkin Huvitusten saari. Silti mukana on onnistuneesti myös lämpöä ja sydäntä. Eikä pidä unohtaa, että leffan laulu When you wish upon a star on Disneyn virallinen tunnuslaulu! 

1. BAMBI

Bambi ja Pinocchio kilpailivat melkoisesti ykkössijasta, mutta jokin Bambissa vei lopulta voiton. Luulisin syynä olevan se, että tunnepuolella Bambi tekee minuun hivenen verran isomman vaikutuksen. Tietyissä kohtauksissa vain saa niin ihanasti kylmiä väreitä! Leffan tunnelmassa on vaihtelevasti herkkyyttä, lämpöä ja synkkyyttä. Lisäksi pidän siitä, kuinka elokuvassa on jonkinlaista taiteellisuutta. Erityisesti musiikki ja hieno animaatiotyyli antavat minulle sellaisen fiiliksen. Kokonaisuudessaan Bambi on oikein kaunis elokuva.

Mihin järjestykseen te laittaisitte Disneyn kultakauden elokuvat?

Kuvat: www.animationscreencaps.com

Arvostelu: Lumikki ja seitsemän kääpiötä ~ Snow White and the Seven Dwarfs (1937)

 LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

Ohjaus: William Cottrell, David Hand, Wilfred Jackson, Larry Morey, Perce Pearce, Ben Sharpsteen

Pääosissa: Roy Atwell, Stuart Buchanan, Adriana Caselotti, Eddie Collins, Pinto Colvig, Marion Darlington, Billy Gilbert, Otis Harlan, Lucille La Verne, Scotty Mattraw, Moroni Olsen, Harry Stockwell

Genre: animaatio, fantasia

Kesto: 1h 23min

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on historiallisesti hyvin tärkeä elokuva: se on nimittäin yksi ensimmäisistä kokopitkistä animaatioista. Pikkulapsena pidin leffasta kovastikin, vaikka se ei mikään ihan isoin suosikkini disneyltä ole koskaan ollutkaan. Muistankin kuinka minua harmitti ettemme omistaneet leffaa, ja sainkin sen itselleni vasta DVD-juhlajulkaisun ilmestyttyä. Lumikki oli itse asiassa alle kouluikäisenä jopa ihan se suosikkiprinsessani johtuen hänen mustan värisistä hiuksistaan. (Jostain kumman syystä ihailin lapsena mustia hiuksia, ja olisin myös itse halunnut sellaiset!) Tietty sitten kouluiässä idolihahmoissa merkitsi jo luonne enemmän kuin ulkonäkö, mutta on se hauskaa kun on tällaisia muistoja.

Tarina alkaa siitä, kun kuningatar kysyy taikapeililtä "Ken on maassa kaunehin?", ja taikapeili vastaa, että "Lumikki on kaunehin". Kuningatar on Lumikki-prinsessan ilkeä äitipuoli, joka on ottanut linnan haltuunsa Lumikin isän kuoltua. Kun selviää että tyttö on kauniimpi kuin hän, pakottaa hän tämän pukeutumaan ryysyihin ja työskentelemään piikana linnassa. Eräänä päivänä kuningatar lähettää Lumikin keräämään metsästä kukkia sellainen suunnitelma mielessään, että metsästäjä tappaisi hänet. Metsästäjän omatunto ei kuitenkaan lopulta kestä sellaista kamaluutta, ja niin hän kehottaa Lumikkia pakenemaan kauas pois. Läpi synkän metsän löytää Lumikki tiensä seitsemän kääpiön mökkiin.

Lumikki on tietenkin elokuvan iän huomioiden hyvin konservatiivinen prinsessa kuten myös esimerkiksi Tuhkimo. Molempia kuvaileekin helposti samoilla adjektiiveilla: positiivinen, ystävällinen ja tunnollinen. Lumikki jää Ruususen ja Tuhkimon tavoin aika pintapuoliseksi hahmoksi, minkä vuoksi hän voi tuntua tylsältä. Onneksi Lumikin "äitimäisempi" puoli kuitenkin tulee esille mukavalla tavalla, kun se yhdistetään metsän eläimiin ja kääpiöihin. Silti Lumikissa on Ruususen tavoin näin aikuiskatsojan näkökulmasta hieman silmiinpistävää naiiviutta, mutta kun pitää mielessä leffan iän ja millainen maailma silloin oli, pystyy kyseisen seikan katsomaan jotakuinkin läpi sormien. 

Kääpiöt ovat ehdottomasti elokuvan parasta antia. He työskentelevät kaivoksessa etsien timantteja ja palaavat aina iltaisin takaisin kotiin. Heitä on seitsemän: Viisas, Jörö, Unelias, Ujo, Nuhanenä, Lystikäs ja Vilkas. Viisas, Jörö ja Vilkas jäävät minulla helpoiten mieleen, sillä he tuntuvat olevan suuremmassa roolissa. Viisas on tietenkin jengin "pomo" ja tietää aina kaikesta kaiken. Jörö taas on ehdottomasti suosikkihahmoni! Hän on aika huonotuulinen ja päästelee kaikenlaisia hauskoja lausahduksia suustaan liittyen naisiin, kuten "Kaikki naiset käyvät turman teitä. En tiedä, mutta vastustan!". Vilkas on siitä erikoinen muihin kääpiöihin verrattuna, että hän ei puhu lainkaan, ja hän on ainoa jolla ei ole partaa. Hän vaikuttaa myös jotenkin jälkeenjääneeltä touhuilujensa vuoksi. Hauskojen kohtauksiensa lisäksi tarjoavat kääpiöt erittäin huvittavia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia välillä. (Yksi hyvä esimerkki on tämä: Vilkas lukitsee timanttikaivoksen oven avaimella ja jättää avaimen oven viereen koukkuun. Mikä sen logiikka oikein on? :D)

Pahiksena tietenkin toimii ilkeä kuningatar, jonka motiivi saattaa tuntua yliampuvalta. Toisaalta kun myöhemmin eukoksi muututtuaan pääsemme kurkkaamaan linnan kellariin jossa vilahtaa muutama luuranko, voisi päätellä hänen hoitaneen montakin kaunotarta pois tieltään. Disneyn ensimmäiseksi pahikseksi kuningatar on oikein onnistunut: etenkin lapsena hänen muuttuminen rumaksi eukoksi oli hyvin pelottava kohtaus. 

Prinssi jää hyvin mitäänsanomattomaksi, eikä hänestä katsojana välitä lainkaan. Lapsena prinssi taisi menetellä, mutta nyt hän tuntuu vain jotenkin väkisinväännetyltä ja turhalta. Jotkut voisivat toivoa enemmän ruutuaikaa hänelle, mutta itse olen tyytyväinen että hän esiintyy vain parissa kohtauksessa. Elokuvan nimihän on Lumikki ja seitsemän kääpiötä, joten on tavallaan normaalia että Lumikki ja kääpiöt ovat suuremmassa roolissa. 

Elokuvan juoni on hyvin yksinkertainen, ja itse olen sitä mieltä että pahis voitetaan liiankin helposti. Toisaalta kyseisen seikan pystyy antamaan anteeksi kun kyseessä on vieläpä disneyn ensimmäisen klassikkoelokuva. Tunnelmaan on saatu onnistuneesti huumorin ja verkkaisuuden vastakohdaksi synkkyyttä ilkeän kuningattaren ansiosta muilta osin, mikä on isoa plussaa.

Kyseessä on tietenkin musikaali. Lauluina kuullaan I'm wishing, One song, With a smile and a song, Whistle while you work, Heigh-Ho, The Dwarfs' washing song ja The Silly song. Omia suosikkejani ovat ehdottomasti Heigh-Ho, The Silly song sekä Whistle while you work, jotka jäävät myös helposti päähäni soimaan. Englanninkielisessä dubissa Lumikin ääni on aika ärsyttävän kimakka, mutta se on huomattavasti miellyttävämpi suomenkielisellä dubilla. Animaatiotyyliltään leffa etsii vielä tietänsä, erityisesti Lumikin ja prinssin kasvot ovat aika luonnosmaisen näköiset.

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on todella hyvä disney-klassikko. Sen ääressä viihtyy hyvin, ja sitä katselee mielellään yhä aikuisenakin. Vaikka prinssi tuntuu ärsyttävän väkisinväännetyltä, toimii se tärkein eli Lumikki ja kääpiöt kokonaisuudessa hyvin. Tunnelmaltaan leffa on oikein onnistunut yhdistellen huumoria, pientä synkkyyttä sekä verkkaisuutta keskenään. Kyseessä on klassikkostatuksensa ansainnut elokuva, mutta se ei kuitenkaan yllä aivan suurimpien suosikkieni joukkoon disneyltä.

Elokuvan tiedot: www.imdb.com

Kuvat: wikipedia.com, animationscreencaps.com