Näytetään tekstit, joissa on tunniste children who chase lost voices. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste children who chase lost voices. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. joulukuuta 2021

Top 8 vuoden 2011 animaatioelokuvat

Olenkin jo tehnyt Top-listan vuoden 2001 animaatioelokuvista, joten miksenpäs tekisi vastaavanlaista Top-listaa vuoden 2011 animaatioista. Kaikkia sen vuoden animaatiofilmejä en ole nähnyt enkä luultavasti aio katsoakaan (ihan vain motivaation puutteen vuoksi), ja siksi listaltani ne sitten puuttuvat (niitä taisivat näin nopeasti vilkuilemalla olla ainakin Happy feet 2 ja Smurffit). Olen katsonut yhteensä kahdeksan animaatioleffaa, jotka ovat ilmestyneet vuonna 2011, ja niitä ovat...

8. AUTOT 2

Voi Autot 2. Tuntuu, että aikalailla kaikki Pixar-fanit pitävät tätä studion heikoimpana tekeleenä, enkä yhtään ihmettele miksi. Minulla ei oikeastaan ole edes paljoa kommentoitavaa tästä elokuvasta, koska se oli niin puuduttavan tylsä. Tämä ja Autot 3 ovat sellaisia Pixarin filmejä, joiden katseleminen on todellista ajanhaaskausta näin suoraan sanottuna. Animaatiotyyli sentään on ihan kelpoa katseltavaa.


7. CHILDREN WHO CHASE LOST VOICES

Makoto Shinkai tuli tunnetuksi suositun Your name -animeleffan myötä. Hänen tuotantonsa on ollut mielestäni aika ailahtelevaista, vaikka Your name todellinen mestariteos onkin. Children who chase lost voices on hyvin tasapaksu ja hitaasti etenevä seikkailu, jossa ei oikein suurimmaksi osaksi tunnu tapahtuvan mitään merkityksellistä. Hahmotkin jäävät ohuiksi, ja omaperäisyyttä tarinasta puuttuu paljon. Leffan aloitus on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja lupaava, miksi harmittaakin että sen jälkeen alkaa hyvin tasainen alamäki. 


6. RANGO

Rango on oikeastaan varmaankin objektiivisesti hyvä leffa, mutta omaa mielenkiintoani se ei oikein kunnolla napannut. Senkin aloitus oli kyllä todella mielenkiintoinen ja lupaava, mutta jossain vaiheessa aloin vain tylsistymään sen ääressä. Tarina sijoittuu autiomaahan ja villiin länteen, jossa kameleonttilisko Rango seikkailee. Mukana on komediaa ja jännitystä, ja joidenkin mieleen leffa varmastikin saattaa olla.


5. NALLE PUH

En ole mikään Nalle Puh -elokuvien suuri fani. Sen sijaan pidin lapsena kyllä siitä Tv-ohjelmasta kovasti sekä Nasun suuresta elokuvasta. Vuoden 2011 Nalle Puh on ihan kelpoa katseltavaa, jossa tutut sympaattiset hahmot lämmittävät mieltä, ja mukana on kivasti huumoriakin. Kovin mieleenpainuva se ei kuitenkaan lopulta ole, mutta kyllä sen kertaalleen positiivisin mielin katsoi.


4. SAAPASJALKAKISSA 

Saapasjalkakissa on tuttu hahmo Shrek-elokuvista. Jopa niin suosittu hahmosta taisi tulla, että sen ansiosta hänestä tehtiin ihan oma elokuvakin. Saapasjalkakissa kertoo nimikkohahmonsa syntytarinan, ja luvassa onkin toimiva joskin hyvin ennalta-arvattava seikkailu. Jossain määrin yllätyin positiivisesti katsoessani tätä, mutta pahis olisi voinut olla mielestäni parempi. Huumoria filmistä ei kuitenkaan jää puuttumaan.


3. HOTARUBI NO MORI E

Hotarubi no mori e on suhteellisen pidetty animeleffa, vaikka en itse ihan sen hypetykseen päässyt. Voi olla, että odotin hahmoilta hieman enemmän syvyyttä, sillä lyhyen keston vuoksi jäin kaipaamaan jotain vielä enemmän. Silti kyseessä on oikein sympaattinen ja hieman koskettavakin tarina kahdesta ystävyksestä. Liikaa juonta en lähtisi availemaan, jotta en spoilaisi mitään niiltä jotka eivät ole tätä nähneet...


2. KUNG FU PANDA 2

Olen vasta hiljattain katsonut kaksi ensimmäistä Kung Fu Pandaa. Tämä jatko-osa oli yllättävän toimiva, vaikka pidinkin ensimmäisestä osasta kyllä enemmän. Päähenkilö Po saa viimein tietää enemmän menneisyydestään ja oikeista vanhemmistaan. Toiminnallista seikkailua on taas luvassa kera maittavan huumorin ja mainioiden hahmojen. Ykkösosan tapaan tässäkin on onnistuttu saamaan kuitenkin huumorin vastapainoksi myös hieman koskettavuutta etenkin lopussa.


1. KUKKULAN TYTTÖ, SATAMAN POIKA

Gorô Miyazakin maine ei kovin hyvä ole, etenkin vuoden 2006 Maameren tarinoiden ja nyt suht tuoreen Aya ja noidan vuoksi. Silti mies onnistui tekemään yllättävänkin hienon animeleffan vuonna 2011. Kukkulan tyttö, sataman poika ei ole fantasiaa pursuava Ghibli, vaan hyvin maanläheinen slice of life kouludraamaromanssi. Se sisältää silti mainiota huumoria, koskettavuutta ja sympaattisia hahmoja. Myös mukaansatempaava tunnelma ja upea soundtrack ansaitsevat mainintansa.



Kuvat: www.wikipedia.com, www.imdb.com

perjantai 21. toukokuuta 2021

Top 7 Makoto Shinkain elokuvat


Vihdoin olen katsonut ja arvostellut kaikki Makoto Shinkain kokopitkät animaatioelokuvat. Siispä niitä voisi laittaa paremmuusjärjestykseen. Eli Shinkain lyhytelokuvia kuten Voices of a distant staria en laske mukaan, vaikka saatan kyllä nekin kenties joskus katsoa. Lista perustuu ihan omaan mielipiteeseeni, mutta varmaankin se ykkössuosikki on aika monella sama.

7. THE PLACE PROMISED IN OUR EARLY DAYS, 2004

Huonoimman Shinkai-elokuvan valitseminen oli erittäin helppoa, vaikka oli tämän listan tekeminen muutenkin hyvin helppoa, sillä paremmuuserot näiden teosten välillä ovat ainakin omaan silmääni aika pistävät.

The Place promised in our early days ei ole ainoastaan mielestäni Shinkain huonoin elokuva, vaan ihan yleisesti yksi huonoimmista animeista mitä olen nähnyt. Sen tarina on hyvin sotkuinen vailla minkäänlaista tolkkua, ja hahmot jäävät pinnallisiksi. Tätä katsoessa tunsin oloni siis vain äärimmäisen pitkästyneeksi ja turhautuneeksi. Uudestaan en aio sitä koskaan katsoa...

6. CHILDREN WHO CHASE LOST VOICES, 2011

Children who chase lost voices ei ole myöskään mielestäni kovin hyvä leffa vaan itse asiassa hyvin keskinkertainen. Se saa kuitenkin plussaa mielenkiintoisesta ja lupaavasta aloituksestaan. Mutta muuten elokuvan juoni on vain hyvin pitkästyttävä ja ohut, mikä on harmi sillä potentiaalia tässä kuitenkin olisi kunnon seikkailuun. Tunnelmastakin puuttuu jännitystä, enkä tässäkään leffassa välittänyt hahmoista juuri ollenkaan. Lisäksi Children who chase lost voices yrittää kömpelösti ottaa vaikutteita Ghiblin leffoista, vaikka kyseinen seikka ei ole todellakaan syy siihen ettei tarina iskenyt.

5. 5 CENTIMETERS PER SECOND, 2007

5 Centimeters per second on elokuva, jota kohtaan odotukseni taisivat olla kaikkein korkeimmalla. Se ei lopulta vain oikein kolahtanut minulle, vaikka yleisesti sitä aika surullisena leffana pidetäänkin. Elokuvan päähahmot jäivät mielestäni harmillisen etäisiksi, ainoa hahmo johon samaistuin oli toisen osion tyttö Kanae. Kyllä 5 Centimeters per second silti ihan kelvolta tuntui, mutta ei tosiaan ainakaan minulle toiminut niin hyvin kuin etukäteen toivoin.

4. THE GARDEN OF WORDS, 2013

The Garden of words on mielestäni Shinkain vanhemmista leffoista paras, koska se on niistä parhaiten rytmitetty ja siinä on mielenkiintoisin asetelma ja juoni. En nyt ehkä ihan samaistu päähahmoihin tässäkään tapauksessa, mutta ne ovat silti mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempia ja helpommin lähestyttäviä kuin aikaisempien elokuvien hahmot. Visuaalisesti tämä taas on aivan törkeän upea, ja myös soundtrack on mahtava!

3. WEATHERING WITH YOU, 2019

Weathering with you ei ihan ensimmäisellä katselukerralla vakuuttanut, mutta uudelleenkatsottuna tykkäsin siitä enemmän. Tällä kertaa teemana on selvästi nuorten halu itsenäistyä sekä ilmastonmuutos. Weathering with you ei ihan yllä seuraavien elokuvien tasolle, mutta silti siinä on mielestäni hyvä juoni ja mielenkiintoiset hahmot, vaikka ne kaipaisivatkin hieman enemmän syvyyttä alleen. 

2. SUZUME, 2022

Shinkain uusin leffa onnistui yllättämään minut oikein positiivisesti! Halusin tietää siitä etukäteen mahdollisimman vähän, ja se ehdottomasti kannatti, sillä leffakokemus oli sen ansiosta hyvin yllätyksellinen. Vaikka juoni ei olekaan yhtä moniulotteinen kuin ykkössijalla olevan teoksen, on kyseessä mielestäni todella viihdyttävä ja mukaansatempaava tarina. Huumori on oikein onnistunutta, ja päähahmo saattaa hyvinkin olla mielestäni paras, mitä Shinkai on tähän mennessä luonut. Suzume onkin hyvin vahvasti kasvutarina, ja tarinaa seurataankin pääasiassa nimihahmon näkökulmasta katsoen. 

1. YOUR NAME, 2016

Mielestäni on jotenkin itsestäänselvyys, että Your name on Shinkain paras leffa. Kyseessähän on nimittäin todellinen mestariteos! Your name ei ole mielestäni ainoastaan Shinkain paras elokuva, vaan ihan yleisesti yksi parhaimmista animeleffoista ikinä. Tarina on erittäin moniulotteinen ja mukaansatempaava, tarjoten monenlaisia tunteita katsojalle koettavaksi. Hahmot ovat myöskin mielestäni kaikista parhaimmat mitä Shinkai on luonut, sillä he ovat aidosti kiinnostavia ja toimivat tarinassa täydellisesti. Myös Radwimpsin musiikki ansaitsee mainintansa, sen verran tarttuvia kappaleita he ovat leffaan mahduttaneet.

Edit 30.4.2023: Suzume lisätty listaan.



Kuvat: www.pinterest.com, https://animenewsandfacts.com/makoto-shinkai-next-movie/, https://www.flagey.be/en/activity/10168-suzume-vostfr-makoto-shinkai

tiistai 18. toukokuuta 2021

Arvostelu: Children who chase lost voices ~ Hoshi wo ou kodomo (2011)

 CHILDREN WHO CHASE LOST VOICES


Ohjaus: Makoto Shinkai
Pääosissa: Hisako Kanemoto, Miyu Irino, Kazuhiko Inoue, Junko Takeuchi
Genre: anime, seikkailu, draama
Kesto: 1h 56min


Children who chase lost voices on vuonna 2011 ilmestynyt Makoto Shinkain ohjaama anime-elokuva. Tänä vuonna se juuri sattumoisin täyttääkin 10 vuotta. Oma suhteeni Shinkaihin on seuraavanlainen: pidän miehen kahdesta viimeisimmästä leffasta Your namesta ja Weathering with yousta kovasti, mutta vanhemmat teokset eivät oikein ole iskeneet. Tai no, diggailin kyllä The Garden of wordsista yllättävän paljon, vaikka ihan isoa suosikkia siitä ei ole minulle muodostunut.

Katsoin Children who chase lost voicesin ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten, eikä se oikein vakuuttanut minua. En edes katsonut sitä yhteen putkeen loppuun asti, koska tylsistyin sen ääressä niin paljon sinä iltana ja painuin mieluummin unten maille. Valitettavasti tämä toinen katselukerta ei muuttanut fiiliksiäni leffaa kohtaan juuri ollenkaan, vaan se on juuri niin keskinkertainen kuin muistin.


Tarinan päähenkilönä toimii kyläkoulua käyvä tyttö Asuna. Hän kuuntelee salaperäisiä ääniä radiovastaanottimellaan, jonka edesmennyt isänsä hänelle jätti. Outo karhun kaltainen otus aiheuttaa vaaraa kylässä ja aikookin käydä Asunan kimppuun, mutta hänet pelastaa poika nimeltä Shun, joka on kotoisin toisesta maasta Agarthasta. Asunaa odottaa seikkailu, johon hänen kyläkoulunsa opettaja Morisaki myös tempautuu mukaan. Morisakin tavoitteena on nimittäin tuoda vaimonsa kuolleista, ja Asunallakin vaikuttaisi olevan kenties halua herättää joku kuolleista.

Elokuvan aloitus on vahva, mutta valitettavasti melko tasainen alamäki ja tarinan tasapaksuus alkaa loistamaan läpi varsinaisen seikkailun alkaessa. Asuna vaikuttaa aluksi ihan mielenkiintoiselta hahmolta, mutta muuttuu tarinan edetessä tylsäksi. Myöskään Morisaki ei juurikaan vakuuta minua, vaan jää etäiseksi Asunan tavoin. Shun tuo alussa mukavaa maustetta mukaan, mutta menehtyykin jo ihan pian. Hänet tavallaan korvaakin eräs toinen hahmo, hänen kaksoisveljensä Shin, joka jää myös hyvin etäiseksi hahmoksi.

Children who chase lost voices vaikuttaisi haluavan olla kunnon seikkailuelokuva jossa olisi draamaa ja tunnetta, mutta valitettavasti se ei oikein onnistu siinä. Siitä puuttuu kaikki ainekset, mikä tekee seikkailusta kunnollisen: jännitystä, mielenkiintoisia hahmoja sekä koukuttava juoni. Leffan rytmitys ontuu aika pahasti, ja sen juonikin jää lopulta hahmojen tavoin hyvin ohueksi. Elokuva ei siis lopulta oikein herätä tunteita suuntaan tai toiseen, ja se onnistuu pitkässä kestossaan lähinnä puuduttamaan katsojaansa.


Elokuvasta voi aistia, että se on ottanut vaikutteita Ghiblin leffoista ja yrittää epätoivoisesti tavoitella niiden henkeä. Mieleen tulee helposti ainakin Laputa -linna taivaalla sekä Maameren tarinat, joista jälkimmäinen tosin ei mikään pilviä hipova saavutus ole. Asunan sidekickinä näkyvä kissa Mimi taas tuo mieleen hyvin vahvasti Tuulen laakson Nausicaän kettuorava Teton. Vertailulta Ghiblin laadukkaisiin filmeihin on mahdotonta välttyä, mutta ihan ilman sitä vertailuakin elokuva ei kovin kummoinen ole.

Animaatiotyyli on ihan perus Shinkai-laatua, joskaan ei tietty yllä samalle visuaaliselle tasolle kuin miehen uudemmat työt.

Children who chase lost voices on hyvin keskinkertainen elokuva, ja kolmatta kertaa tulen sitä tuskin katsomaan. Elokuvan juoni on lopulta erittäin tasapaksu, sekava ja ohut vailla minkäänlaista koukkua, mielenkiintoista alkua lukuunottamatta. Hahmot eivät myöskään vakuuta vaan jäävät hyvin tylsiksi ja ohuiksi eivätkä kanna tarinaa kovin hyvin. Muutenkin leffan katseleminen on erittäin puuduttavaa ja jättää kylmäksi. Onneksi Shinkai on myöhemmin ohjaajana kehittynyt, ja hänen kaksi viimeisintä elokuvaa ovatkin minun kirjoissani ne onnistuneimmat.




Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Kuvat: www.imdb.com, www.pinterest.com