tiistai 3. elokuuta 2021

Suosikkianimaatiohahmoni: Taeko - Eilisen kuiskaus


Kaikilla on varmasti ainakin yksi suosikkihahmo jostain animaatioelokuvasta, joka on tehnyt jollain tapaa vaikutuksen. Hahmo saattaa olla sellainen, jota ihailee paljon tai johon samaistuu parhaiten. Itseäni kaikista eniten on säväyttänyt Eilisen kuiskauksen Taeko. Miksi?

Ensinnäkin leffa on vahvasti henkilödraama, eli kaikki tapahtumat kietoutuvat hyvin tiukasti Taekon ympärille. Sen ansiosta katsoja tuntee väistämättä sympatiaa häntä kohtaan koko elokuvan ajan, vaikka hänen luonteessa toki huonot puolensa onkin. Ja siksi minä niin pidän hänestä! Hänessä on vallan mainioita piirteitä positiiviselta puolelta kuten innostuneisuutta, mutta myös niitä negatiivisia piirteitä kuten nirsoutta ruoan suhteen (nyt tarkoitan enemmän siis nimenomaan Taekon lapsiversiota). Ja se on vain mielestäni hyvä, sillä ilman huonoja puolia häneen olisi hankala samaistua. 

Ja mistä luonteensa lisäksi Taekon lapsiversiossa ehdottomasti pidän, on hänen monet erilaiset ilmeet elokuvan aikana. Ihailen sitä, kuinka yksityiskohtaisesti hänen visuaaliseen tunteiden ilmaisuun on panostettu! Löytyy mm. surullista, närkästynyttä ja haaveilevaa ilmettä:




Taekon monet ilmeet pitkin leffaa ovat aivan mielettömän upeaa seurattavaa, sillä tunteet niiden kautta välittyvät hyvin voimakkaasti. Etenkin tuo ylimpänä oleva surullinen ilme saa aina minutkin hyvin surulliseksi!

Monille Studio Ghibliltä se tutuin ohjaaja on Hayao Miyazaki, ja Isao Takahatalta tunnetuin leffa tuppaa olemaan aikalailla Tulikärpästen hauta. Onkin harmi, että Takahata tuntuu jääneen jonkin verran Miyazakin varjoon. Oma henkilökohtainen suosikkini Isao Takahatalta on ehdottomasti Eilisen kuiskaus, vaikka Tulikärpästen haudasta ja Prinsessa Kaguyan tarusta myös paljon pidän. Siinä missä Miyazaki keskittyy fantasian ja realismin sekoittamiseen keskenään, on Takahata luonut enemmän realismiin painottuvia filmejä. Vaikka voisi ajatella, että miksi animoida realismia, niin olisiko lopputulos oikeasti yhtä vahva näyteltynä? Visuaalinen kerronta on esim. juuri Eilisen kuiskauksessa todella vahvasti läsnä, kuten liittämistäni gifeistä huomaakin. En usko, että oikealla ihmisellä saataisiin yhtä eloisia ilmeitä aikaiseksi. Ja aina live action leffoissa huolena on se, että homma kaatuisi heikon näyttelytyön vuoksi. 

Eilisen kuiskaus sisältää muutenkin paljon Taekon "mielensisäisiä" kohtauksia, jotka tavallaan näyttävät fantasiamaisilta, mutta eivät sitä oikeasti ole. Kolmanneksi alin gif kuvailee Taekon haaveilua kylpyläreissuun liittyen, ja sen aikana hänen ympärille ilmestyy kukkia. Toinen hyvä esimerkki voisi olla kohtaus, jossa Taeko lähtee lentoon kokiessaan ensi-ihastuksen tunteita vatsassaan:


Lapsuuden kuvauksissa punainen väri on selkeästi avainasemassa. Taekolla on punainen hiuspinni, punaiset kengät, punainen hame, punainen reppu, ja hänen takkinsa hihatkin ovat punaiset. Lisää huomioita visuaalisesta ilmeestä löytyy mielenkiintoisesta Youtube-videosta: The Visual Style of Past & Present - Only Yesterday.

Eilisen kuiskauksessa lapsuus- ja aikuisosiot eroavat toisistaan todella paljon: lapsuusosioissa värit ovat pastellimaisia ja taustoissa on akvarellimaisuutta, kun taas aikuisosioissa animaatio on ns. "realistisempaa". Taekon aikuisversio taas on mielestäni jopa hyvin erilaisesti animoitu hahmo Ghibliltä, sillä häneltä löytyy poskikorostuksia, tehden hänestä "realistisen" näköisen:


Entä sitten aikuisen Taekon luonne? Se yhdistyy mielestäni hyvin saumattomasti lapsiversion kanssa. Se tietynlainen haaveilevuus on hänestä kuitenkin hieman kadonnut, koska no, ihmisethän kasvavat ja muuttuvat. Elämäntilanne, jossa hän mietiskelee mitä oikeasti haluaa, tuo myös paljon samaistumisen varaa katsojalle, etenkin jos sattuu samassa ikäluokassa pyörimään. Sitä kautta elokuva mielestäni juuri saavuttaakin sen täydellisyyden: sen kanssa voi katsojana pystyä resonoimaan nostalgian ja elämäntilanteen kautta. 

Kylläpä nyt meni hyvin deepiksi setiksi, mutta tätä oli yksinkertaisesti aivan super kiva kirjoittaa. Ehkä taidan sitäkin kautta samaistua Taekoon, että olemme molemmat pohdiskelevaa tyyppiä. En voi sanoin kuvailla, kuinka paljon tätä leffaa rakastan!


Gifien ja kuvien lähteet: www.pinterest.com, https://giphy.com/explore/only-yesterday, https://michaelthereviewer.com/2021/03/13/only-yesterday-review/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti