Pitkästä aikaa voisi taas hieman koota postausta leffoista, joita on viime aikoina tullut katsottua. Saa nähdä kuinka kirjoittaminen lähtee sujumaan, kun sitä ei ole muutamaan kuukauteen tehnyt... Mutta eiköhän se siitä, kun vain ryhtyy kirjoittamaan. Arvostelussa ovat Huuma, Kultalampi, Heräämisiä, Babyteeth, Perhonen lasikuvussa, Adelen elämä: osat 1 ja 2 ja Shrek 2.
Huuma ~ Body Heat (1981)
Ohjaus: Lawrence Kasdan
Pääosissa: William Hurt, Kathleen Turner, Richard Crenna
Genre: rikollisuus, draama, romanssi
Kesto: 1h 53min
Olen nähnyt Huuman ensimmäisen kerran jo useita vuosia sitten, ja tuolloin se pääsi yllättämään minut aikamoisesti! Leffan juoni ei olekaan kovin helposti ennalta-arvattavissa. Pääosassa nähdään lakimiehenä toimiva Ned Racine, joka rakastuu täysillä Matty Walkeriin. Katsojana voi kuitenkin jossain vaiheessa aistia, että kaikki ei ole ihan sitä miltä päällepäin näyttää. Leffa näyttääkin, kuinka rakastuneena voi helposti sokaistua, eikä toisen luottamusta osaa epäillä. Näin uudelleenkatsottuna juoni ei tietysti päässyt enää yllättämään, mikä valitettavasti laski leffan viihdyttävyyttä jonkin verran. Ensimmäisen katsomiskerran huomioiden voin kuitenkin sanoa, että kyseessä on oikein jännittävä ja katsomisen arvoinen filmi.
Kultalampi ~ On Golden Pond (1981)
Ohjaus: Mark Rydell
Pääosissa: Katharine Hepburn, Henry Fonda, Jane Fonda, Doug McKeon
Genre: draama
Kesto: 1h 49min
Kultalammessa seurataan iäkästä pariskuntaa, joka menee viettämään kesäänsä järvenrannalla sijaitsevalle mökille. Vieraaksi he saavat tyttärensä, tämän miehen ja tyttärenpoikansa. Erityisesti iäkkään ja hieman muistisairaan Normanin ja hänen lapsenlapsena Billyn välistä kanssakäymistä on samaan aikaan sekä herttaista että huvittavaa seurata. Onkin mielenkiintoista katsoa, kuinka heidän kemiansa lopulta kohtaavat, vaikka toinen on melko vanhanaikainen ja toinen taas melkein teini-iässä. Kumpikin hahmo osaa olla vaikea omalla tavallaan. Lisäksi keskeisessä osassa on Normanin ja hänen tyttärensä välinen suhde, joka ei koskaan ole ollut kovin eheä.
Tämä elokuva pääsi yllättämään minut erittäin positiivisesti! Juoni kulkee leppoisasti eteenpäin, mutta draama, erinomainen huumori ja lämminhenkisyys tekevät teoksesta todella hyvän. Tämä leffa täytyy katsoa kyllä joskus vielä uudelleen, sen verran hyvälle tuulelle se minut sai.
Heräämisiä ~ Awakenings (1990)
Ohjaus: Penny Marshall
Pääosissa: Robert De Niro, Robin Williams, Julie Kavner
Genre: omaelämäkerrallinen, draama
Kesto: 2h 1min
Heräämisiä ehti odotella hyvänkin tovin Netflixin katselulistallani vuoroansa. Hyvä että kävi niin, etten päätynyt skippaamaan tätä teosta. Täytyy mainita heti alkuun, että oli erittäin mielenkiintoista ja mukavaa vaihtelua nähdä Robin Williams vakavammassa roolissa. Niin usein hänet on tottunut näkemään komediallisissa osissa.
Leffassa seurataan neurologi Malcomin yritystä toteuttaa lääkekokeilu, joka mahdollisesti auttaisi katatoniseen tilaan jääneitä potilaita. Elokuvalla kestää hieman käynnistyä kunnolla, mutta tarinan edetessä on luvassa oikein onnistunutta draamaa, koskettavuutta ja huumoriakin. Erityisesti mielenkiintoisen leffasta tekee se, että se perustuu tositapahtumiin. Sitä suuremmalla syyllä on koskettavaa seurata lääkehoitokokeilun etenemistä, ja kaikista keskeisimmistä hahmoista välittää paljon ja katsojana heille toivoisi vain hyvää lopputulosta. Oikein erinomainen ja taidokkaasti näytelty teos on tarjolla.
Babyteeth (2019)
Ohjaus: Shannon Murphy
Pääosissa: Eliza Scanlen, Michelle Lotters, Toby Wallance
Genre: komedia, draama
Kesto: 1h 58min
Babyteeth kertoo teinityttö Millasta, joka sairastaa syöpää. Hän rakastuu pahaan poikaan Mosekseen, joka on jonkin sortin rikollinen ja hieman Millaa vanhempi. "Kiltti tyttö kohtaa pahan pojan" on melko kliseinen kuvio, mutta liikaan kliseilyyn ei onneksi tässä leffassa sen suhteen menty. Se, että leffa ei oikein ollut kuppini teetä johtui enemmänkin siitä, etten oikein lämmennyt Millan ja Moseksen suhteelle, enkä muutenkaan oikein ymmärtänyt tämän tarinan hahmoja. Leffa onnistui kyllä koskettamaan erityisesti loppua kohti, mutta itse juoni ei ihan ollut minun makuuni, enkä oikein päässyt hahmojen päiden sisälle. Nimittäin Millan sinisilmäisyyden lisäksi en oikein pitänyt siitä, kuinka tämän vanhemmat käyttäytyivät leffan loppuosuudessa. Monien mieleen teos on kuitenkin ilmeisesti ollut, joten kiinnostuneiden kannattaa luultavasti antaa sille mahdollisuus.
Perhonen lasikuvussa ~ Le scaphandre et le papillon (2007)
Ohjaus: Julian Schnabel
Pääosissa: Mathieu Amalric, Emmanuelle Seigner, Marie-Josée Croze
Genre: omaelämäkerrallinen, draama
Kesto: 1h 52min
Perhonen lasikuvussa on hyvin erikoinen elokuva, mutta ehdottomasti vain hyvällä tavalla. Tarinaa seurataan Ellen-lehden päätoimittajan näkökulmasta, kun hän halvaantuu. Hän ei kykene tuottamaan puhetta eikä liikkumaan. Vasen silmä kuitenkin toimii vielä sen verran hyvin, että hän pystyy räpyttämään sitä. Vaikka mies siis ei kykene puhumaan, käytetään leffan aikana hänen silmänsä räpyttelyä hyödyksi. Hän päätyy tekemään puheterapeuttinsa avulla kirjan, jossa hän kuvailee, millaista on elää melkein täysin halvaantuneessa kehossa.
Koska leffaa seurataan kokonaan miehen näkökulmasta katsoen, pystyy hänen ahdistuksen ja lukuisat muut tunteet tuntemaan. Elokuva osaa olla hyvinkin vangitseva, ja se onnistuu herättämään paljon ajatuksia. Kaiken kukkuraksi elokuva on vieläpä tositapahtumiin perustuva. Ei voi muuta sanoa, kuin että harvoin tällaisia filmejä tulee nähtyä! Jättää kyllä aikalailla sanattomaksi...
Adelen elämä: osat 1 ja 2 ~ La vie d'Adèle - Chapitres 1 et 2 (2013)
Ohjaus: Abdellatif Kechiche
Pääosissa: Léa Seydoux, Adèle Exarchopoulos, Salim Kechiouche
Genre: draama, romanssi
Kesto: 3h
Adelen elämä: osat 1 ja 2 kertoo nimensä mukaisesti nuoresta Adelesta, joka vielä etsii seksuaalista identiteettiään. Vaikka hän leffan alussa seurustelee nuoren miehen kanssa, huomaa hän pian olevansa hyvinkin kiinnostunut sinitukkaisesta Emmasta.
Adelen elämä on kirjaimellisesti kuin naisversio Call me by your name -leffasta: päähenkilö kohtaa samaa sukupuolta olevan, häntä jonkin verran vanhemman henkilön ja rakastuu tähän. Itseeni Call me by your name ei uponnut, koska pidin sitä hyvin tylsänä. Sama ongelma minulla oli tämänkin leffan kanssa, paitsi että leffan tylsyys ei johtunut tällä kertaa tarinan hitaudesta, vaan ylipitkiksi venytetyistä seksikohtauksista. Kyseiset kohtaukset tuntuivat nimittäin hyvin turhilta ja pitkästyttäviltä, ja jossain vaiheessa tuntuikin jo kuin katsoisi pornoa eikä draamaelokuvaa. Juoneltaan Adelen elämä on ihan kelpo, vaikka en lopulta hirveämmin välittänyt tarinan hahmoista. Turhien seksikohtausten sijaan elokuvassa olisikin voitu mielestäni panostaa huomattavasti enemmän juoneen ja hahmoihin...
Shrek 2 (2004)
Ohjaus: Andrew Adamson, Kelly Asbury, Conrad Vernon
Pääosissa: Mike Myers, Eddie Murphy, Cameron Diaz
Genre: animaatio, seikkailu, komedia
Kesto: 1h 33min
Shrek ja Fiona palaavat häämatkaltaan, ja olisi aika kohdata Fionan vanhemmat. Alun perin Prinssi Uljaan oli tarkoitus pelastaa Fiona tornista, ja niinpä tämän äiti (Hyvä haltijatar) tekee kaikkensa erottaakseen Shrekin ja Fionan toisistaan. Uutena hahmotuttavuutena nähdään myös Saapasjalkakissa.
Harvemmin jatko-osat onnistuvat olemaan yhtä hyviä tai jopa parempia kuin ykkösosa, mutta Shrek 2 onnistuu tässä oikein hyvin! En nähnyt leffaa koskaan lapsena, ja silti tämä jatko-osa upposi minuun ja sitä katselee mielellään uudelleenkin. Tässä leffassa on ensimmäisen osan tapaan rutkasti aikuisille suunnattuja vitsejä, eikä jännitystä ja pientä koskettavuuttakaan ole unohdettu. Kuitenkaan elokuva ei muistuta liikaa ykkösosaa, vaan sen tarinaan on kunnolla panostettu, jolloin se tuntuu hyvin omaperäiseltä. En kyllä oikein osaisi valita, kumpi on parempi: ensimmäinen vai toinen Shrek. Molemmat ovat ainakin tällä hetkellä mielestäni yhtä hyviä. Toisaalta ensimmäisellä osalla on toki nostalgia-arvoa...
Kuvat ja elokuvien tiedot: www.imdb.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti