Tuntuu, että jotenkin on päässyt taas hieman vauhtiin kirjoittamisessa, vaikka aluksi sen kanssa hieman takkuilikin. Tekstiäkin tuli sen verran kasaan, että en viitsinyt tähän postaukseen ottaa mukaan kuin kolme elokuvaa. Jos vain aikaa ja motivaatiota riittää, niin lähiaikoina saattaa olla tulossa lisääkin arvosteluja.
Tällä kertaa arvosteluvuorossa ovat Ice Age, Matilda ja Nimona.
ICE AGE - jäätikön sankarit (2002)
Ohjaus: Chris Wedge, Carlos Saldanha
Pääosissa: Michael J. Wilson, Michael Berg, Peter Ackerman
Genre: animaatio, seikkailu, komedia
Kesto: 1h 21min
Ice Agessa seurataan Sid-laiskiaista ja Manfred-mammuttia, kun nämä sattumoisin törmäävät toisiinsa. Sid haluaisi palauttaa löytyneen vauvan ihmisille, ja Manfred suostuu vastahakoisesti auttamaan häntä. Messiin ujuttautuu sapelihammastiikeri Diego, jonka aikeet eivät ole kovin puhtoiset. Hän teeskentelee johtavansa Sidin ja Manfredin ihmisten luo, mutta johtaa heitä oikeasti ansaan kohti laumaansa. Seikkailun edetessä hahmot kuitenkin ystävystyvät keskenään, eikä Diegokaan vaikuttaisi jonkin ajan kuluttua niin pahalta kuin mitä aluksi antaa ymmärtää.
Ice Age oli lapsena yksiä hauskimpia näkemiäni animaatioita, ja yhä sen huumori on hengissä eikä ole kadonnut minnekään. Pääkolmikon seikkailua seuraa mielenkiinnolla yhä aikuisenakin, ja onhan leffalla jo nostalgia-arvoakin. Sid on kolmikosta helposti se vähä-älyisin ja jopa hieman hermoille käyvä, Manfred taas on viisaampi ja melko tiukkapipoinen ja Diego on sellainen kuin jo aiemmin kuvailinkin. Vaikka tosiaan Diego vaikuttaakin aluksi paha-aikeiselta tyypiltä, paljastuu hänestä hyviäkin puolia, ja katsojana huomaa jossain vaiheessa välittävänsä tästäkin hahmosta. Lisämaustetta mukaan tuo hömelö sapelihampainen orava Scrat, joka temppuilee jatkuvasti tammenterhonsa kanssa epäonnisesti.
Ice Age on tiivistettynä yhä todella toimiva koko perheen animaatio. Itse animaatiojälki on jo nähnyt parhaat päivänsä, mutta tarina ja hahmot kantavat leffaa yhä hyvin. Kyseessä on myös helposti niitä hauskimpia animaatioita, sillä leffan aikana saa useasti nauraa! Teokseen on ujutettu myös pari tunteellistakin hetkeä, jotka onnistuvat aidosti koskettamaan.
Ohjaus: Danny DeVito
Pääosissa: Roald Dahl, Nicholas Kazan, Robin Swicord
Genre: komedia, fantasia
Kesto: 1h 38min
Matilda ja lasten kapina kertoo nimensä mukaisesti tytöstä nimeltä Matilda. Hänet adoptoitiin vauvana perheeseen, joka käyttäytyy pitkin leffaa hyvin välinpitämättömästi häntä kohtaan. Matilda on myöskin lopulta hyvin erilainen kuin veljensä ja vanhempansa: siinä missä muu perhe tykkää katsella paljon televisiota, on Matilda hulluna kirjoihin. Hän on itse oppinut lukemaan, kuten myös oppinut huolehtimaan itsestään jo parivuotiaana. Yksin kotona ollessaan Matilda etsii kirjaston ja löytää sitä kautta kirjojen ihanan maailman, johon hän voi uppoutua täysillä, eikä hänen silloin tarvitse tuntea oloaan niin yksinäiseksi. Jonkin ajan kuluttua hänellä on myös kova into aloittaa koulun käynti, ja sieltä tutuiksi tulevat miss Honey, Matildan luokkatoverit ja hirvittävä rehtori miss Trunchbull. Jossain vaiheessa Matilda huomaa, että omaa erikoisia yliluonnollisia kykyjä liikutella esineitä...
Myös Matilda on minulle hyvin nostalginen elokuva, ja sekin toimi yhä loistavasti. Leffan aikana tuntuu suorastaan ärsyttävältä seurata perheen välinpitämätöntä kohtelua tyttöä kohtaan, ja katsojana häntä kannustaa onnistumaan toimissaan. Matilda onkin vastoinkäymisistä huolimatta hyvin reipas lapsi, joka pitää sitkeästi haluamastaan kiinni. Hänelle paljastuvat yliluonnolliset kyvyt tuovat myös kiehtovuutta elokuvaan. Vaikka Matildan perhe esiintyy kurjana, niin onneksi vastapainoa tuo aivan ihana luokanopettaja miss Honey sekä mukavat luokkakaverit. Sen sijaan rehtorina toimiva miss Trunchbull on kauhistuttava ilmestys, jota kaikki lapset pelkäävät. Yhdessä sekä lapset että miss Honey yrittävät selvitä Trunchbullin aiheuttamista kauheuksista, ja Matildan yliluonnolliset kyvyt tulevatkin hyödyksi tässä ja monessa muussakin asiassa leffan aikana.
Matilda on todella hyvä ja kiehtova elokuva, josta koko perhe voi nauttia! Leffassa on toki jonkin verran satumaisia elementtejä nimihahmon yliluonnollisten voimien lisäksi, joiden vuoksi ihan uskottavana tarinaa ei voisi pitää. Kuitenkin leffan ääressä viihtyy oikein hyvin, eikä jännitystä, huumoria ja koskettavuutta jää puuttumaan. Matildasta on tehty myös uudempi versio Matilda: musikaali (2022). Molemmat leffat perustuvat romaaniin nimeltä Matilda, jonka on kirjoittanut Danny DeVito.
Nimona (2023)
Ohjaus: Nick Bruno, Troy Quane
Pääosissa: Robert L. Baird, Lloyd Taylor, Pamela Ribon
Genre: animaatio, seikkailu, toiminta
Kesto: 1h 41min
Nimonassa seurataan ritaria nimeltä Ballister, joka joutuu syytetyksi kuningattaren murhasta. Niinpä Ballister joutuu pakenemaan ja piiloutumaan kaikilta, eikä hän oikein tiedä mitä pitäisi tehdä tilanteen ratkaisemiseksi. Pian hän kuitenkin kohtaa Nimonan, erikoisen muotoaan muuttavan tytön, joka on valmis auttamaan häntä. Tyttö vaikuttaa kuitenkin Ballisterin mielestä aluksi vain rasittavalta kiusankappaleelta, josta hän haluaisi eroon. Jonkin ajan kuluttua yhteistyö alkaa kuitenkin sujua, ja Nimonasta ja tämän menneisyydestä paljastuu paljon kiehtovia ja koskettavia seikkoja. Tarinan edetessä sekä hahmoille että katsojalle myös valkenee, onko pelko hirviöistä ollut todellakin aiheellista vai vain ennakkoluuloja.
Tarinalla kestää hieman käynnistyä kunnolla, mutta jossain vaiheessa epäluuloni sitä kohtaan haihtuivat ilmaan ja olin ihan innolla tarinassa mukana. Nimona on Netflix animaatioelokuvaksi yllättävänkin laadukas, ja uskallan väittää että siitä nauttivat helposti myös aikuiset. Täysin suoraviivainen leffan juoni ei nimittäin ole, vaan siihen on onnistuttu saamaan moniulotteisuutta erityisesti itse Nimonalla ja teemoilla koskien erilaisuutta ja ennakkoluuloja. Oli myöskin hienoa nähdä täysin alleviivaamattomasti esitetty suhde Ballisterin ja Ambrosiuksen välillä. Tämä taitaakin olla aikalailla ensimmäisiä kertoja, kun animaatioissa nähdään seksuaalivähemmistöön kuuluva päähenkilö.
Tiivistettynä Nimona on todella viihdyttävä animaatio, josta kaiken ikäiset voivat nauttia. Ihan mitään suosikkia siitä ei minulle muodostunut, mutta enpä panisi pahaksi jos sen joskus uudelleenkin katsoisi. Tarina, hahmot ja teemat ovat loistavia ja onnistuvat herättämään ajatuksia, ja huumoria, jännitystä ja koskettavuuttakin on sopivasti mukana.
Kuvat ja elokuvien tiedot: www.imdb.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti