torstai 13. helmikuuta 2020

Arvostelu: Tuulen laakson Nausicaä ~ Kaze no Tani no Naushika (1984)

TUULEN LAAKSON NAUSICAÄ


Ohjaus: Hayao Miyazaki
Pääosissa: Sumi Shimamoto, Gorô Naya, Yôji Matsuda, Iema Kayumi, Hisako Kyôda ja Ichirô Nagai
Genre: animaatio, fantasia, seikkailu
Kesto: 1h57min
Ikäraja: 12


Tuulen laakson Nausicaä (Kaze no Tani no Naushika) on Hayao Miyazakin ohjaama anime-elokuva, joka sai ensi-iltansa Japanissa 11.4.1984 juuri ennen Studio Ghiblin perustamista. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa vasta 26.9.2008, ja se on saanut jopa Maailman luonnon säätiön suosituksen. Tuulen laakson Nausicaä on periaatteessa elokuva, josta kaikki alkoi. Sen saavuttama suosio sai Hayao Miyazakin sekä hänen yhteistyökumppaninsa Isao Takahatan perustamaan Studio Ghiblin. Elokuva perustuu Miyazakin samannimiseen, mutta tarinaa paljon pidemmälle vievään mangaan. Idean animeen Miyazaki sai japanilaisesta sadusta nimeltä "Prinsessa joka rakasti hyönteisiä". Koska Tuulen laakson Nausicaästa tuli hyvin tärkeä elementti Ghiblin synnylle, lasketaan se usein osaksi heidän tuotantoaan.

Tarina sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa maapallo on ihmisten saastuttama ja jättiläishyönteisiä täynnä. Suuri tuho alkoi "Tulen seitsemän päivää"-nimellä kutsutussa sodassa, jossa kaupungit paloivat poroksi levittäen saastepilviä ympäriinsä. Kehittynyt teknologia tuhoutui ja valtaosa maanpinnasta muuttui hedelmättömäksi joutomaaksi. Saastemeri ja sienirihmasto leviävät myrkyttäen ilmaa ja tekemällä alueista asuinkyvyttömiä ihmisille. Asiaa ei helpota alati jatkuvat valtioiden keskinäiset sodat.


Tuulen laakso on alue, jota merituulet suojelevat pitäen saastemyrkyt toistaiseksi poissa. Siellä asuu prinsessa nimeltä Nausicaä, jolla on intohimoinen suhde niin jättiläishyönteisiä kuin myös yleisesti luonnon horjuvaa tasapainoa kohtaan. Hän haluaa selvittää, mikä tai kuka on saanut aikaan tuon kaiken saasteen, joka vain jatkaa leviämistään. Tasapainon löytäminen ihmisen ja luonnon välille tuntuu kovin mutkikkaalta ja jopa mahdottomalta tavoitteelta. Sota ja viha jatkaa kasvamistaan, elokuvassa etenkin Tolmekialaisten ja Pejiteläisten välillä. Tolmekialaiset uhkaavat myös Tuulen laaksoa, ja pian Nausicaä onkin kaiken tuon sotaisan sotkun keskellä. Nausicaän yrittäessä etsiä ratkaisua tuohon kaikkeen, on hänellä myös omat henkiset taistelunsa, kuten vihan hallitseminen. Tuhoaminen ja tappaminen ovat kuitenkin asioita, joiden hän ei ehdottomasti halua enää jatkuvan. 

Nausicaä on ehdottomasti se suurimmalla intohimolla tehty hahmo Miyazakilta ikinä. On varmasti vaikeaa kehitellä päähenkilö, jonka pitäisi toimia rauhansovittelijana, mutta joka ei päätyisi kuitenkaan liian pyhimykseksi. Nausicaä on rauhallinen, muita kuunteleva, empaattinen ja yksinkertaisesti parhaansa yrittävä ihminen. Hän on hyvin kauniisti toteutettu roolimalli minkä ikäisille tahansa, sekä yllättävän inhimillinen hahmo niin hyvine puolineen kuin myös vikoineen.


Muita hahmoja elokuvassa ovat mm. Ohmut, herra Yupa, Asbel, Kushana sekä Kurotowa. Ohmut ovat jättiläishyönteisistä eniten keskiöön nouseva laji, joita kohtaan Nausicaä kokee erityistä yhteyttä. Herra Yupan tapaamme jo elokuvan alkutuntumilla, jossa Nausicaä pelastaa tämän vihaisen Ohmun kimpusta hyönteispillin avulla. Yupa toimii elokuvassa niin Nausicaän apuna kuin myös tukena. Asbel on Pejitestä kotoisin oleva prinssi, johon päähenkilömme yhdessä kohtauksessa törmää. Hän päätyy myös suureksi avuksi Nausicaälle. Kushana on Tolmekian prinsessa ja Kurotowa hänen sotilasjoukkonsa johtaja. Kushana toimii elokuvassa ehkä hieman näkökulmasta riippuen jonkin sortin "vihollisena". Kurotowa taas vaikuttaa hieman valtaa himoitsevalta ovelalta ketulta. Kyseiset hahmot ovat hyvin mielenkiintoisia tapauksia. Kushana ei vaikuta läpeensä ilkeältä ihmiseltä, etenkin näin mangan lukeneena voin sen todeta. Mangan edetessä hänestä jopa kehkeytyi yksi lempihahmoistani.


Teknisellä tasolla Tuulen laakson Nausicaä ei ole vielä huipussaan, jos radikaalisti Miyazakin myöhempiin elokuviin vertailee. Animaatiotyyli on omaan makuuni jo hyvin kaunista ja Ghiblimäistä, mutta tietyt maisemat sekä otukset ovat hieman karkeammalla kädellä luotuja. Toisaalta jos tosissaan miettii aikaa ja tilannetta, johon elokuva sijoittuu, kuuluu maisemien melko karuja ollakin. Äänitehosteet ovat ehkäpä se suurin heikkous, sillä ne kuulostavat korvaan melko oudoilta ja hiomattomilta. 

Ja nyt sitten siihen ehkäpä yhteen parhaimpaan osuuteen. Tämä on se Miyazakin elokuva, jonka myötä Joe Hisaishin ura elokuvasäveltäjänä alkoi. Tässä animessa saamme siis kuulla ensimmäistä kertaa hänen kauniita sävellyksiään. Niistä ehdottomasti omaan korvaani eeppisin on Legend of the wind, eli periaatteessa elokuvan alkutunnari. Aah, mitkä kylmät väreet siitä saankaan. 



Tuulen laakson Nausicaä oli aluksi se Hayao Miyazakin elokuva, jota kohtaan minulla oli alhaisimmat odotukset. Vaikka elokuva vasta Miyazakin toinen kokopitkä elokuva onkin (Cagliostron linna on ensimmäinen), on siitä muodostunut yksi vahvimmista animeklassikoista itselleni. Miyazakin samanniminen manga on kuitenkin omissa silmissäni se ehdoton mestariteos, eikä tämä elokuva ihan sen tasolle yllä. Loppuratkaisu on tavallaan aika helppo, mutta periaatteessa sen jälkeen vasta yksi vaihe on päättynyt ja seikkailu yhä jatkuu - tarinan keskeinen konflikti on yhä läsnä eikä luonnon ja ihmisen välinen suhde ole todellakaan korjattu. Vaikka manga viekin ehdottomasti voiton, on Tuulen laakson Nausicaä -elokuvassa jotain tavattoman lumoavaa ja sympaattista, että sen jaksaa katsoa yhä uudestaan ja uudestaan. Ehkäpä tällaiset post-apokalyptiset asetelmat kiehtovat itseäni suuresti.



Ps. Jos leffa sytytti, suosittelen mangan lukemista lämpimästi!

Faktoja:
  • Elokuva julkaistiin Yhdysvalloissa alun perin nimellä Warriors of the Wind New World Picturesin toimesta. Yhtiö muokkasi leffaa merkittävän paljon tehden siitä perinteisemmän toimintaseikkailun. Leffasta leikattiin n. 25 minuutin verran tärkeitä kohtauksia pois, ja joitakin dialogeja käännettiin tahallisesti väärin muuttaen tai yksinkertaistaen tiettyjä tarinan elementtejä.  Täten uudessa versiossa ei huomioitu ekoteema lainkaan, osa nimistä muutettiin (esim. Nausicaästa tuli prinsessa Zandra) ja Ohmuista annettiin aggressiivisempi vaikutelma niinkuin ne olisivat vain vihollisia. Myöhemmin Warriors of the Wind korvattiin Walt Disneyn tekemällä uusintadubbauksella.
  • Warriors of the Wind-sovituksen seurauksena Hayao Miyazaki epäröi elokuviensa julkaisemista Japanin ulkopuolelle. Hän määräsikin hyvin ankaran ehdon Ghiblin elokuvien levitykseen liittyen: niitä ei saisi editoita lainkaan. Kun myöhemmin Harvey Weinstein pyysi Miyazakilta lupaa tehdä leikatun version Prinsessa Mononokesta, lähti Miyazaki vihaisena tapaamisesta pois. Useita päiviä myöhemmin Toshio Suzuki lähetti Weinsteinin toimistoon japanilaisen katana-miekan viestittäen, että leikkauksia ei saa tehdä ("NO CUTS"). Myöhemmin Prinsessa Mononoke julkaistiin Yhdysvalloissa ilman leikkauksia.
  • Nausicaän nimi tulee Homersin Odysseuksen prinsessasta ja tarkoittaa "laivojen polttajaa" ("burner of ships").
  • Elokuva perustuu Miyazakin kirjoittamaan samannimiseen seitsenosaiseen mangaan, mutta vain kahteen volyymiin niistä. Miyazaki aloitti mangan kirjoittamisen 1982 ja sai sen valmiiksi 1994.
  • Ohmu tarkoittaa "ötököiden kuningasta" japaniksi; se on lyhenne sanasta "Ô-mushi" ("big/great insect").
  • Sana Mehve (liituri jolla Nausicaä lentää) tulee saksankielisestä sanasta "Möwe", mikä tarkoittaa lokkia.


Lähteet: www.wikipedia.com, www.imdb.com

2 kommenttia:

  1. Tämän olen joskus koulussa katsonut. Muistaakseni hyvin sekava, mutta se voi johtua myös siitä, että tosiaan katsoin tätä oppitunneilla. Nyt katsoin uudestaan, tällä kertaa fokus täysin leffassa, enkä siltikään ymmärtänyt puoliakaan. Kuka hyökkää ja mihin ja miksi. Ei todellakaan mikään lempparini.

    Elokuvan asetelma muistuttaa vahvasti Horizon Zero Dawn -peliä. Se kertoo maailmasta tuhannen vuoden päässä tulevaisuudessa, jossa ihmiset ovat taantuneet heimoihin, ilman mitään meidän maailman teknologiaa. Ja siinäkin on päähenkilönä Nausicaän kaltainen nuori nainen, joka ei ole mikään neito hädässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leffa kieltämättä vaatii tarkkaavaisuutta, jotta sen ymmärtää kunnolla. Itsellenikin tietyt seikat avautuivat paremmin luettuani mangan, jonka pariin ekaan volyymiin tämä perustuu. Myös Prinsessa Mononoken kanssa minulla oli ensimmäisellä katselulla sama ongelma, vaikka toisaalta koen tuon monimutkaisuuden isoksi vahvuudeksi Miyazakin leffoissa. Kaikkea ei kerrota katsojalle suoraan, vaan juoneen on todella paneuduttava ja pohtia näkemäänsä.

      Poista