maanantai 14. helmikuuta 2022

Top 10 Disney parit

Viime vuonna tein ystävänpäivän kunniaksi Top-listan Studio Ghiblin pareista, joten tänä vuonna halusin tehdä vastaavanlaisen postauksen Disneyn pareista! En laskenut mukaan Pixarin leffoja, vaan ainoastaan disney-klassikot. Jos jotain kunniamainintoja haluaisin antaa, niin ne olisivat ainakin Ariel ja Erik. Olin vähällä lisätä heidät listalle mukaan, mutta 10. sijalle sen sijaan päätyi jokin toinen pariskunta...

10. MULAN <3 SHANG

Mulan ja Shang tekevät hauskan poikkeuksen disney parien joukossa, sillä Shang uskoo melkeinpä koko leffan ajan Mulanin (Pingin) olevan mies. Ja kyllä, olen sitä mieltä että Shang mitä luultavimmin ihastui Mulaniin jo ennen kuin paljastui, että kyseessä on nainen. Myös Mulan ihastui Shangiin aikaisemmin, ja se paljastuu mielestäni siinä kohtaa, kun hän kehuu Shangia hienoksi kapteeniksi ja jää katsomaan tätä. Miksi nyt sitten tästä pariskunnasta pidän, on että he oppivat luottamaan toisiinsa. Vaikka Mulanin huijaus paljastuu, säästää Shang tämän hengen vastapalveluksesi siitä, että tämä aikaisemmin pelasti hänet. Lopussa Mulanilla on hieman vaikeuksia vakuuttaa Shang takaisin puolelleen, mutta lopulta hän onnistuu siinä. Ja viimeisessä kohtauksessa on mukavaa nähdä, että Shang halusi nähdä Mulanin uudelleen, mikä kertoo, että hän todella välittää tästä.

9. MARIAN <3 ROBIN

Aioin tehdä listan alunperin ilman eläimiä, mutta tätä söpöä kettuparia oli yksinkertaisesti vaikea vastustaa! Marian ja Robin ovat lapsuudenystäviä, jotka aikuisena haaveilevat tapaavansa toisensa uudelleen. He ovat aina olleet ihastuneita toisiinsa, mutta eivät tiedä että muistaako toinen häntä vai ei. He viimein tapaavat toisensa uudestaan, kun Robin osallistuu valepuvussa jousiammuntakilpailuun. Sen jälkeen he viettävät romanttisen illan metsässä, ja Robin kosii Mariania. Taustalla kuullaan ihana laulu Love, ja kohtaus on aivan suunnattoman romanttinen!

8. MEGARA <3 HERKULES

Megara ja Herkules eroavat todella paljon listan muista pareista. Herkules on heti ensisilmäyksellä aivan ihastunut tapaamaansa neitoon, jota myöskin luulee täysin hyväksi ja luotettavaksi. Megara kuitenkin toimii Hadeksen alaisena ja valehtelee Herkulekselle. Voisikin jopa sanoa, että Meg tavallaan leikkii tämän tunteilla siihen asti kunnes tajuaa oikeasti rakastavansa Herkulesta. Megin hahmokehitys onkin mietitty tarkkaan, ja katsojana tavallaan ymmärtää häntä, etenkin kun ottaa huomioon hänen menneisyytensä. Pidänkin paljon laulusta I won't say I'm in love, jonka aikana Meg hyväksyy ja antaa itselleen luvan rakastua entisistä sydänsuruista huolimatta. Vaikka Megin vilpillisyyden paljastumisesta seuraa Herkulekselle iso pettymys, kehittyy heidän välilleen onnistunut rakkaussuhde Megin hahmokehityksen ansiosta. Erityisesti pidän siitä, että Meg hakee lopussa Philin apuun ja uhrautuu Herkuleksen puolesta pelastaen tämän.

7. POCAHONTAS <3 JOHN SMITH

Pidän Pocahontasista ja John Smithistä paljon, koska heidän väliltä löytyy upeita hetkiä ja intohimoa! Nämä kaksi tulevat eri kulttuureista, ja täten etenkin John Smith on aluksi melko ennakkoluuloinen. Hän aikoo ensitapaamisella ampua Pocahontasia, mutta häkeltyykin tämän kauneudesta. Pidän siitä, kuinka varovaisesti ja uteliaana Pocahontas ennen ensitapaamista tarkkailee John Smithiä. Heidän välinen ihastuminen syntyy mielestäni kunnolla Colours of the wind -laulun aikana, jota onkin aina upeaa katsoa. Pocahontasin ja John Smithin välinen suudelma ennen Kocoumin keskeyttämistä on mielestäni kaikista intohimoisin suudelma, mitä disneyn piirretyistä löytyy! Elokuvan lopussa saan aina tipan linssiin, kun nämä kaksi joutuvat hyvästelemään toisensa. Ainoa asia mikä minua harmittaa tämän parin toteutuksessa on, että elokuvasta leikattiin If I never knew you -laulu pois. Kyseinen laulu nimittäin syventää hienosti heidän välistä suhdetta, ja tuntuukin kuin leffasta puuttuisi sellainen viimeinen silaus ilman sitä.

6. TÄHKÄPÄÄ <3 FLYNN

Tähkäpää ja Flynn Rider ovat listan pareista ehdottomasti niitä, jotka hieman vastahakoisesti lähtevät yhdessä seikkailuun. On huvittavaa, kuinka ensitapaamisella Flynn vain yrittää flirttailla ja iskeä Tähkäpäätä, mihin Tähkäpää reagoi lähinnä ihmettelemällä silmät pyöreinä. Tarinan edetessä Tähkäpää kehittyy itsenäisemmäksi ja rohkeammaksi, kun taas Flynn kirjaimellisesti oppii välittämään muista - tässä tapauksessa selvästikin rakastumalla Tähkäpäähän. Lyhtykohtaus I see the light tuntuukin lopulta paljastavan, että näillä kahdella on tunteita toisiaan kohtaan. Ja kyseinen kohtaus on todella kaunis ja romanttinen! Lopussa saa hieman herkistyä, kun Flynn on valmis uhrautumaan pelastaakseen Tähkäpään, mikä todella todistaa että hahmo on kehittynyt seikkailun aikana paljon.

5. ANNA <3 KRISTOFF

Anna ja Kristoff eivät ole kovin tyypillinen pariskunta, sillä kumpikaan ei haaveile toisesta aluksi. Annahan on jopa luvannut sydämensä Hansille, johon hän edes hädin tuskin oli vielä kunnolla tutustunut. On aina huvittavaa katsoa, kuinka Kristoff kommentoi moista kiirehtimistä rakkauden suhteen ja sitä, että he meinaavat heti mennä naimisiin. Kristoff tuo myös mukavaa vaihtelua moniin prinssi uljasmaisiin hahmoihin verrattuna olemalla niin suoraan vain oma itsensä ilman mitään hienosteluja. Vaikka kyseinen tyyli ei tee aluksi vaikutusta Annaan, alkaa leffan edetessä heidän välille kehkeytyä kemiaa. Lopussa on mukavaa huomata, kuinka paljon Kristoff Annasta pitääkään, ja että hän palaa tämän luokse.

4. JANE <3 TARZAN

En totta puhuen aluksi uskonut laittavani Janea ja Tarzania näin korkealle, mutta en pääse siitä yli enkä ympäri, kuinka söpö pari on kyseessä! Pidän paljon siitä, kuinka viattoman uteliaasti Tarzan ensitapaamisella suhtautuu Janeen, tuohon neitoon joka vaikuttaa aluksi vain hienostoleidiltä. Kun Jane alkaa opettamaan Tarzanille juttuja ihmisistä Strangers like me -laulun aikana, syvenee heidän välinen ihastus entisestään. Mielestäni sen tietynlainen kohokohta onkin valitsemassani kuvassa, jossa Tarzan katsoo Janea intohimoisesti, mutta Jane kääntää hieman ujona päätään oikealle. Niin söpöä ja romanttista! Vaikka loppupuolella hieman ehtii suru nousta pintaan kun heidän tiensä meinaavat erota, niin onneksi Jane päättää kuunnella sydäntään ja jää asumaan viidakkoon rakastamansa miehen luokse!

3. JASMINE <3 ALADDIN

Jasminessa ja Aladdinissa pidän siitä, että molemmat tulevat hyvin erilaisista olosuhteista, mutta he suhtautuvat silti toisiinsa ennakkoluulottomasti. Tai no, Aladdinilla ei ole aluksi hajuakaan että kyseessä on prinsessa, kun taas Jasmine tietää alusta asti että hänen tapaamansa mies on köyhistä oloista. Se ei kuitenkaan estä Jasminea ihastumasta tähän, ja hän jopa kadehtii vapautta jota hänellä ei ole. Huvittavaa on, että Aladdin uneksii elämästä palatsissa, jonne hän lopulta päätyykin. Hän ei kuitenkaan päädy sinne tarkoituksella, vaan ihan aidosti rakastuu Jasmineen välittämättä siitä että tämä onkin prinsessa. Vaikka Aladdinissa kieltämättä hieman ärsyttää se, että hän myöhemmin yrittää lähestyä Jasminea teeskentelemällä prinssiä, myöntää hän myöhemmin tehneensä typerästi ja pyytää anteeksi. Hän myöskin huomaa, että kelpaa Jasminelle ihan sellaisena kuin on, eikä hänen mikään prinssi tarvitse olla. Tämän pariskunnan romanttisimmat hetket ovat ehdottomasti valitsemassani kuvassa sekä taikamattoajelu A whole new world -laulun soidessa taustalla.

2. BELLE <3 HIRVIÖ

Belle ja Hirviö eivät aluksi pidä toisistaan. Etenkin Belle, joka jää linnaan vangiksi isänsä puolesta. Vaikka aluksi Hirviön heikkohermoisuus ja Bellen liika uteliaisuus tuottavat ongelmia, alkavat hahmot vähitellen pitämään toisistaan. Tämä käänne tapahtuu silloin, kun Hirviö pelastaa Bellen susilauman kimpusta. Belle auttaa Hirviötä haavan hoitamisessa, jonka tämä sai pelastaessaan hänet. Myöhemmin Hirviö yllättää Bellen valtavalla kirjastolla, jonka antaa hänelle lahjaksi. Samalla Belle alkaa vähitellen nähdä, mitä Hirviön kuoren alta paljastuu. Hirviö taas huomaa, ettei ole koskaan tuntenut vastaavanlaista tunnetta aiemmin, mitä hän alkaa Belleä kohtaan tuntemaan. Mielestäni hahmot tajuavat olevansa ihastuneita toisiinsa ihanan Something there -laulun aikana. Ja tietenkin on vielä ikoninen ja aivan tajuttoman kaunis Tale as old as time -tanssikohtaus, joka syventää heidän suhdetta entisestään.

1. TIANA <3 NAVEEN

Suosikkiparini disneyltä on ehdottomasti Tiana ja Naveen! Kyseessä on mielestäni kaikista parhaiten luotu rakkaussuhde disneyltä, vaikka sammakkoina päähahmot enimmän ruutuajasta elokuvassa viettävätkin. Tianan ja Naveenin kohdalla pätee sama juttu kuin Bellen&Hirviön ja Tähkäpään&Flynnin kohdalla: aluksi hahmot eivät oikein pidä toisistaan, mutta he tulevat leffan edetessä aina vain paremmin juttuun keskenään. Tianan ja Naveenin kohdalla pidän tästä asetelmasta kaikista eniten, koska he alkavat niin ihanasti täydentämään toisiaan. Molemmat kehittyvät hahmoina rakastuessaan toisiinsa, etenkin Naveen, joka vaikuttaa aluksi melko laiskanpuoleiselta ja flirttailevalta naistenmieheltä. Suosikki Tiana&Naveen kohtauksiani ovat ehdottomasti heidän tanssiminen Ma Belle Evangelinen aikana (ja se kun he melkein suutelevat), se kun Naveen aikoo kosia Tianaa, ja tietenkin se kun Tiana tunnustaa rakastavansa Naveenia. Ah, niin romanttista!

Hyvää ystävänpäivää! Kertokaahan toki, ketkä ovat teidän suosikkiparejanne disneyltä!


Edit 10.12.2022

Kuvat: www.animationscreencaps.com

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Arvostelu: Rosemaryn painajainen ~ Rosemary's Baby (1968)

 ROSEMARYN PAINAJAINEN


Ohjaus: Roman Polanski
Pääosissa: Mia Farrow, John Cassavetes, Ruth Gordon, Sidney Blackmer
Genre: draama, kauhu
Kesto: 2h 17min

Rosemaryn painajainen (Rosemary's Baby) on jo pitkään katselulistallani odotellut kauhuelokuva, ja olikin jo aika katsoa se ensimmäisen kerran. Halusin tietää mahdollisimman vähän siitä etukäteen, mikä oli hyvä juttu, sillä tällä tavalla leffa pääsi todella yllättämään minut.

Rosemary ja Guy Woodhouse muuttavat goottilaistyyliseen kerrostaloon,  joka vaikuttaa heti melko salaperäiseltä paikalta. Hyvin nopeasti silti naapurit ovat siellä avuliaita Rosemarya ja Guyta kohtaan, ehkä jopa liiankin tunkeilevaan tyyliin. Etenkin melko iäkkäät Minnie ja Roman Castevet haluavat olla melkeinpä koko ajan tekemisissä heidän kanssa. Castevetien luona asuu nuori nainen, johon Rosemary hieman ehti tutustuakin juuri muuton jälkeen. Pian kyseinen nainen kuitenkin löydetään kuolleena kadulta, jonne hänen epäillään heittäytyneen ikkunasta. Castevetit eivät vaikuta kovinkaan järkyttyneiltä tapahtumasta toisin kuin Rosemary. Jonkin ajan kuluttua Castevetit alkavat muuttua yhä läheisemmiksi Rosemaryn ja tämän miehensä kanssa, minkä vuoksi etenkin Rosemary kokee heidät riesaksi. Siihen vielä päälle se, että Rosemary alkaa odottamaan lasta. Pian myös salaperäisiä ja outoja seikkoja alkaa tapahtua, ja aluksi melko rauhalliselta vaikuttava tarina muuttuukin painostavaksi tunnelmaltaan...


Rosemaryn painajainen alkaa vaikuttaen melko "tavalliselta" elokuvalta, mutta tietyssä kohtaa se todella vangitsee katsojan huomion sataprosenttisesti. Tämä johtuu ehdottomasti tarinan ennalta-arvaamattomuudesta ja erinomaisesti luodusta tunnelmasta. Katsojana on vähän väliä pihalla tietyistä seikoista, jotka vaikuttavat epäilyttäviltä. Siihen vielä vettä myllyyn lisää se, että melkeinpä kukaan elokuvan hahmoista ei lopulta vaikuta kovin luotettavalta, ei edes Rosemaryn oma mies. Ahdistus, jota Rosemary alkaa tarinan edetessä tuntea, onnistuu ahdistamaan katsojaakin. Tunnelma ei siis päästä katsojaa kovin helpolla, vaan piinauksen tunne tuntuu jatkuvan ihan loppuun asti.

Sen lisäksi, että juoni onnistuu olemaan yllättävän ennalta-arvaamaton, ei se myöskään ole yksiselitteinen. Pidän siitä, kuinka leffaa voisikin oikeastaan pitää psykologisena kauhuelokuvana. Ja psykologinen kauhu on ehdottomasti parasta kauhua! Se tunne, kun katsojana ei tiedä, riivaako päähenkilön päässä vai onko oikeasti muut tarinassa hulluja.

Rosemaryn painajainen ei ole suotta klassikko, sillä kyseessä on erinomainen kauhuelokuva! Erityisesti pidän siitä, kuinka leffan tarina ei ole yksiselitteinen, eli se tuntuisi olevan samaan aikaan myöskin psykologinen elokuva. Ehdottomasti plussaa on myös se, että juoni ei ole ennalta-arvattava, ja tunnelma on mahtavasti luotu. Leffa tuskin poistuu mielestäni hetkeen, vaan se jää varmasti joksikin aikaa kummittelemaan sinne...



Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Kuvat: www.wikipedia.com, www.vanyfair.com

keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Top 5 Disneyn kultakauden elokuvat

Olenkin jo tehnyt kaksi Top-listaa Disneyn elokuvista: Top 10 Disneyn renesanssiajan elokuvat ja Top 9 Disneyn uudestisyntymiskauden elokuvat. Mietiskelin, että voisi jatkaa tätä samaa klassikoiden paremmuusjärjestykseen laittamista kausittain. Ja mikä sen parempi kuin katsoa Disneyn tuotantoa ihan alkupäästä. Kultakauteen kuuluvat Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Pinocchio, Fantasia, Dumbo ja Bambi.

5. FANTASIA

En pidä Fantasiaa mitenkään huonona elokuvana, vaikka se viimeisenä listalla onkin. Kokonaisuutena ja etenkin yhdellä istumalla katsottuna Fantasia on kuitenkin mielestäni turhan pitkä. Ja koska se koostuu useista eri osioista, joissa ei välttämättä ole edes juonta, niin se ei pidä mielenkiintoa aivan niin hyvin yllä. Pidän leffassa kuitenkin erityisesti Pähkinänsärkijä-osiosta. Myös Noidan oppipoika ja Pastroolisinfonia ovat viihdyttävää katsottavaa. Heikoimman lenkin vetää mielestäni aloitus eli Toccata ja fuuga-d-molli, jonka katsominen on hyvin pitkäveteistä ja merkityksetöntä. Myös Kevätuhri on melko tylsää seurattavaa. Kokonaisuudessaan Fantasia on kuitenkin ihan hyvä elokuva.

4. DUMBO

Dumbo on oikein suloinen elokuva jo pelkästään nimikkohahmonsa ansiosta! Pidän siitä, että Dumbo ei lainkaan puhu leffan aikana, vaan katsoja tulkitsee tätä pitkälti tunnetilojen kautta. Olen nähnyt elokuvan jo lapsena, mutta se ei koskaan kuulunut ehdottomiin suosikkeihini, eikä se oikein vieläkään niitä tärkeimpiä klassikkoja minulle ole. Jokin leffan toisessa puoliskossa minua on aina hieman tökkinyt. En tiedä johtuisiko se siitä, että tarina tuntuu kiirehtivän siinä loppua kohti. Muutoin Dumbo on kuitenkin oikein mukiinmenevä elokuva, jossa on kyllä yksi surullisimmista lauluista (Baby mine).

3. LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on virallisesti ensimmäinen Disney-klassikko, mikä tekeekin siitä aika tärkeän merkkipaalun animaation historiassa. Leffa onnistuu vanhasta iästään huolimatta yhä viihdyttämään etenkin hauskojen kääpiöiden ansiosta. Itse päähenkilö eli Lumikki ei ole vielä kovin persoonallinen verrattuna myöhempiin prinsessoihin, mutta toimii silti tarinassa mukiinmenevästi. Prinssi taas on täysin pahvinen. Plussapuolena leffassa on kuitenkin synkkyys, mitä ilkeä kuningatar saa onnistuneesti aikaan.

2. PINOCCHIO

Pinocchio on minulle yksi yllättävimmistä Disney-klassikoista. Se ei nimittäin lapsena kuulunut suosikkeihini, mutta nyt aikuisena pidän siitä paljon. Siihen on onnistuttu luomaan kunnon tunnelma ja se tietynlainen disneymäinen taikuus, mikä viehättää minua. Lisäksi onhan leffalla hyvät ja tärkeät opetukset katsojalle. Pinocchiossa on ehdottomasti yksiä pelottavimpia ja synkimpiä kohtauksia, etenkin Huvitusten saari. Silti mukana on onnistuneesti myös lämpöä ja sydäntä. Eikä pidä unohtaa, että leffan laulu When you wish upon a star on Disneyn virallinen tunnuslaulu! 

1. BAMBI

Bambi ja Pinocchio kilpailivat melkoisesti ykkössijasta, mutta jokin Bambissa vei lopulta voiton. Luulisin syynä olevan se, että tunnepuolella Bambi tekee minuun hivenen verran isomman vaikutuksen. Tietyissä kohtauksissa vain saa niin ihanasti kylmiä väreitä! Leffan tunnelmassa on vaihtelevasti herkkyyttä, lämpöä ja synkkyyttä. Lisäksi pidän siitä, kuinka elokuvassa on jonkinlaista taiteellisuutta. Erityisesti musiikki ja hieno animaatiotyyli antavat minulle sellaisen fiiliksen. Kokonaisuudessaan Bambi on oikein kaunis elokuva.

Mihin järjestykseen te laittaisitte Disneyn kultakauden elokuvat?


Kuvat: www.animationscreencaps.com

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Belle-anime (2021) saapuu tänä vuonna Suomeen


Belle (Ryû to Sobakasu no Hime) on ehdottomasti tällä hetkellä eniten odottamani animaatioleffa, oikeastaan se on ollut sitä jo viime kesästä asti jolloin se sai ensi-iltansa Japanissa! Anime-elokuvahan on siis Mamoru Hosodan käsialaa, ja hänen muita teoksiaan ovat The Girl who leapt through time, Summer wars, Wolf children, The Boy and the beast/Poika ja peto ja Mirai. 

Hosodan tuotannosta Belle vaikuttaisi muistuttavan eniten Summer warsia, sillä tässäkin tapauksessa teemana pyörii ilmeisesti internet. Elokuva on ottanut vaikutteita ranskalaisesta sadusta Kaunotar ja hirviö, minkä jo hieman leffan nimestäkin pystyi arvaamaan. 

Bellen ensi-ilta Suomessa on 18.2.2022. Voit katsoa englanninkielisellä tekstityksellä trailerin tästä. (Cinema Mondon traileriin pääset tästä.)

Odotan leffaa oikein innolla ja positiivisin mielin, vaikka Hosodan edellinen teos Mirai ei oikein omaan makuuni uponnutkaan. Ainakin visuaalisesti elokuva vaikuttaa oikein kauniilta, ja on mielenkiintoista sitten nähdä millä tavalla internet-teemaa hyödynnetään tarinassa. 

Minkälaisia odotuksia teillä on Bellestä?


Kuva: www.wikipedia.com

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Top 9 vuoden 2021 elokuvat

Uusi vuosi on hiljattain alkanut, joten sen kunniaksi voisi koota jonkinlaista Top-listaa nähdyistä leffoista kuten viime vuonnakin tein. Jälleen kerran aika monta ns. "tärkeää" filmiä on minulla näkemättä, joten aika pieni Top-lista on siis luvassa. Lasken mukaan sellaisetkin leffat, jotka periaatteessa ovat vuodelta 2020, mutta jotka saivat ensi-iltansa Suomessa 2021. Ja näkemiäni elokuvia ovat Sound of Metal, Minari, The Father, Aya ja noita, Raya ja viimeinen lohikäärme, Luca, Encanto, The Unforgivable ja Cruella. Eli 9 leffaa laitan tässä sitten paremmuusjärjestykseen ja samalla kerron mielipiteeni niistä.

9. AYA JA NOITA

Studio Ghibli tunnetaan erityisesti sen hienoista, mielikuvituksellisista ja moniulotteisista leffoista, mutta Aya ja noita tekee poikkeuksen olemalla ensimmäinen todellinen mätä Ghiblin tuotannossa. Elokuvan huonon animaatiotyylin olisin vielä voinut suodattaa alas, mutta kun punainen lanka puuttuu täysin ja hahmot jäävät ohuiksi, niin ei kovin pitkälle kyllä pötkitä. Omasta mielestäni tämä ei edes tuntunut kokonaiselta elokuvalta, vaan pikemminkin avausjaksolta johonkin animaatiosarjaan.
(Lue arvostelu tästä.)


8. LUCA

Luca oli melkoinen pettymys minulle, kun kyseessä on kuitenkin pääosin laadukkaita filmejä luonut Pixar. Leffassa ei ollut minkäänlaista kiinnostavuutta, että se olisi jaksanut pitää mielenkiintoni koko keston ajan yllä. Juonta tarinassa hädin tuskin mielestäni oli, ja hahmotkaan eivät tuntuneet kovin kummoisilta. Lisäksi leffa muistutti mielestäni liikaa Disneyn Pientä merenneitoa. 
(Lue arvosteluni tästä.)


7-6. RAYA JA VIIMEINEN LOHIKÄÄRME & ENCANTO

En oikein osaa päättää, kummasta pidin enemmän: Raya ja viimeinen lohikäärmeestä vai Encantosta. Siispä ne ovat ainakin toistaiseksi aika tasoissa minulla. Molemmat leffat olivat ikäviä pettymyksiä minulle, vaikka odotukseni eivät kovin korkealla aluksi edes olleetkaan. Kumpikin leffa kärsi pahiten siitä, että tarinassa ei ole lainkaan jännitystä, koukuttavuutta ja syvyyttä. Molempien juonet jäivät hyvin ohuiksi, kesyiksi ja ennalta-arvattaviksi. Rayassa eniten päänsärkyä aiheutti lohikäärme Sisu, joka oli aika ärsyttävä. Encantossa taas pitkäveteiset musikaalinumerot laskivat nautittavuustasoa. Hyvin keskinkertaisia teoksia molemmat, ja toivon että jossain vaiheessa Disney panostaisi taas paremmin animaatioleffoihinsa.
(Lue Raya ja viimeinen lohikäärme arvostelu tästä. Lue Encanto arvostelu tästä.)


5. MINARI

Minari on siitä erikoinen elokuva, että siinä ei periaatteessa niinkään ole juonta, vaan siinä yksinkertaisesti seuraillaan päähahmojen sopeutumista uuteen maahan. Siispä perhe hieman siinä samalla etsii tietänsä. Hyvin rauhallista mutta silti mielenkiintoista seurattavaa kaiken kaikkiaan. Elokuva osaa lämmittää sydäntä ja koskettaa. Itselleni pieneksi ongelmaksi muodostui ainoastaan se, että toivoin sisällöllisesti jotain vielä enemmän. 


4. CRUELLA

Cruella on Disneyn uusin remake-elokuva, ja erittäin positiivisesti yllättävä sellainen! Aluksi suhtauduin siihen melko varauksellisin mielin, sillä yleisesti ottaen en hirveämmin välitä näistä live action sovituksista. Ainoastaan Risto Reipas ja Nalle Puh on sellainen, jota on tullut ilolla uudelleenkatsottua, kun taas muiden remake-leffojen kohdalla alun tuoreus on hiipunut melkein kokonaan pois ensikatselun jälkeen. Toivottavasti näin ei käy Cruellan kohdalla, sillä ainakin sen yhden katselun jälkeen voin sanoa pitäväni tästä paljon. Tarina ei ole täysin ennalta-arvattava ja hahmot ovat loistavia. Jos jostain haluaisin valittaa (mitä jostain syystä en arvostelussani huomannut mainita), on elokuvan pitkä kesto, eli pientä tiivistämisen varaa olisi ollut.
(Lue arvosteluni tästä.)


3. THE UNFORGIVABLE

The Unforgivable on viimeisin katsomani leffa tältä listalta, ja se yllätti minut hyvin positiivisesti. Tarinassa seurataan päähenkilöä nimeltä Ruth, joka vapautuu vankilasta. Syynä 20 vuoden vankeuteen on poliisin murhaaminen. Nyt vapautumisen jälkeen Ruth yrittää koota elämäänsä uudelleen kasaan ja etsiä pikkusiskonsa, jota hän ei ole nähnyt vankilaan joutumisen jälkeen. Filmi etenee melko rauhallisesti eteenpäin, mutta sen tunnelmassa oli jotain, mikä piti minut visusti otteessaan koko keston ajan. Lisäksi jännityksellä odotti, mitä tarinan edetessä menneisyydestä ja keskeisistä hahmoista vielä paljastuu. Etenkin lopun käänne onnistui todella yllättämään.


2. SOUND OF METAL

Sound of Metal kertoo miesrumpalista, jota uhkaa vähitellen tapahtuva kuuroutuminen. Leffan aikana on mielenkiintoista seurata, kuinka päähenkilön suhtautuminen tähän melko vakavaan elämänmuutokseen muuttuu. Vaikka kovin selkeää juonta ei elokuvassa ole, on siihen onnistuttu luomaan vahva keskittyminen päähenkilön hahmokehitykseen. Tunnetta ei filmistä todellakaan puutu, ja etenkin lopussa tarina onnistuu koskettamaan katsojaa yllättävänkin paljon. Ja se lopetus oli todellakin mielestäni mahtava!


 1. THE FATHER

Vuoden 2021 parhaimmaksi leffaksi päätyi omissa kirjoissani Anthony Hopkinsin tähdittämä The Father. Kyseessä on yllättävän realistisesti muistisairauden etenemistä kuvaava teos, joka onnistuu todella imaisemaan mukaansa ja koskettamaan paljon. Etenkin jos omaa kokemusta vaikkapa omista muistisairaista vanhemmistaan tai isovanhemmistaan, saattaa tarina todella iskeä tunteisiin. Tarinaa seurataan dementiaa sairastavan isän näkökulmasta, minkä vuoksi tarinankuljetus on tarkoituksellisesti melko sekavaa. Toisaalta se juuri tekeekin leffasta hyvin mestarillisen. Odotankin innolla että voisin katsoa elokuvan jossain vaiheessa uudelleen, jolloin se myöskin varmasti avautuu vielä paremmin...



Kuvat: www.wikipedia.com