Arvostelu: Princess Tutu (2002)

PRINCESS TUTU

Ohjaus: Junichi Sato, Shogo Koumoto

Pääosissa: Takahiro Sakurai, Nanao Katô, Nana Mizuki, Naoki Yanagi

Genre: anime, seikkailu, komedia

Jaksojen lkm ja kesto: 26 kpl / 30min

Noin pari kuukautta sitten aloitin katsomaan animesarja Princess Tutua. Pinnalta katsottuna se vaikuttaa suorastaan hyvin tyttömäiseltä ja sokeriselta sarjalta, ja sitä se melkein puoleen väliin jaksojen lukumäärästä hieman olikin. En siis todellakaan jäänyt tähän edes heti koukkuun, mutta halusin mielenkiinnosta ottaa selvää, josko se kuitenkin jossain vaiheessa todistaisi ennakkoluuloni vääräksi ja se ei olisikaan mikään kliseinen satu. Ja niinhän siinä kävikin!

Olipa kerran Drosselmeyer, jolla oli kyky herättää kirjoittamansa tarinat eloon. Hän kuitenkin kuoli ennen kuin ehti kirjoittaa viimeistä satuaan The Prince and the Raven (Prinssi ja Korppi) loppuun. Niinpä tarinan kaksi päähahmoa jäivät jumiin ikuiseen taisteluun. Monien vuosien jälkeen Korppi kykeni pääsemään todelliseen maailmaan, ja prinssi taisteli häntä vastaan. Hävittääkseen Korpin pahuuden, prinssi murskasi sydämensä miekallaan menettäen siten kaikki muistonsa ja tunteensa...

Päähenkilönä toimii Ahiru Arima, joka on alun perin ankka, mutta joka haluaisi olla ihminen. Hän nimittäin rakastuu Mythoon (prinssiin), ja haluaisi nähdä tämän hymyilevän. Drosselmeyer, joka on nyt vain haamu, haluaa saada tarinan päätökseen ja päättää toteuttaa ankan toiveen. Ahiru saakin tehtäväkseen löytää ja palauttaa kaikki sydämen palaset Mytholle. Hän saa haltuunsa kaulakorun, jota kaulassa pitämällä hän on ihminen, ja jonka avulla hän muuttuu Princess Tutuksi, jona hän toteuttaa tehtävänsä. Princess Tutu ei saisi kuitenkaan koskaan tunnustaa rakkauttaan prinssille, sillä muuten hän haihtuisi ilmaan ja katoaisi.

Aluksi tosiaan tarina saattaa vaikuttaa melko tyttömäiseltä ja kliseiseltä, mutta vähän ennen puolta väliä se osaa todellakin yllättää katsojansa. Sarja nimittäin alkaa hienosti syventämään hahmojaan tuoden heihin uusia puolia, eikä kaikki enää olekaan sitä mitä aluksi ehti luulla. Pidän erityisesti siitä, että mitään yksioikoisen pahaa tyyppiä ei tarinassa lopulta olekaan. Sarjan edetessä mukaan mahtuu mainiosti jännitystä, hauskoja hetkiä, kauniita balettitanssikohtauksia ja myös herkkyyttä. Etenkin loppua kohti tarina menee yllättävänkin koskettavaksi, ja voin myöntää että parin viimeisen jakson aikana hieman herkistyin.

Ahiru on päähenkilönä todella sympaattinen ja aika herkästi innostuva tapaus. Vaikka hänen innostuneisuus voisi helposti tuntua ärsyttävältä, löytyy hänestä niin mukavasti herkkyyttä ja hauskuutta, että hänestä ei voi olla pitämättä. Tarinan edetessä hahmo myös osoittaa olevansa yllättävänkin vahva, sillä hän ei helposti luovuta hankaluuksien ilmaantuessa eteen. 

Muita keskeisiä hahmoja ovat itse tarinankertoja Drosselmeyer, prinssin suojelija Fakir, Mytho/prinssi sekä Rue/princess Kraehe. Mytho jää jokseenkin tyhjäksi hahmoksi, ja etenkin aluksi hän tuntuu hyvin tylsältä. Hän ei lopulta kunnon toimintaa sarjassa saakaan kuin vasta lopussa, mikä ei toisaalta haittaa sillä Fakir ja Rue ovat selvästi häntä merkittävämmässä roolissa. Fakirista tuli ehdottomasti suosikkihahmoni, mikä on aika huvittavaa sillä en aluksi voinut sietää häntä. Rue myös osasi yllättää minut ristiriitaisella luonteellaan, sillä samaan aikaan häntä pitää sekä pahana että hyvänä tyyppinä.

Pääasiassa hahmot ovat siis erittäin onnistuneita tapauksia, mutta valitettavasti on kolme hahmoa, joista en oikein välittänyt. Ja niitä ovat Ahirun kaksi ärsyttävää tyttökaveria sekä balettitanssiopettaja Neko-sensei. Etenkin Ahirun kaverit olivat jopa aika turhia. Neko-sensein avioliittovitsit olivat aluksi huvittavia, mutta kun kyseiset vitsit toistuivat melkeinpä jokaisessa jaksossa, alkoivat ne tuntua aika väsyneiltä ja turhauttavilta.

Kehua haluan antaa tietenkin animaatiotyylistä ja musiikista. Visuaalisesti kyseessä on oikein kaunis sarja, ja klassista musiikkia hyödynnetään mukavasti balettiteeman ansiosta. Myös aloitus- ja lopetusintrot ovat erittäin onnistuneita. Melko usein kelaan animesarjojen introt, mutta Princess Tutun intro on niin kaunis ja ihana, että se oli jokaisessa jaksossa ihan pakko kuunnella!

Princess Tutu on erinomainen anime, joka ennakkoluuloista huolimatta onnistui yllättämään minut todella positiivisesti. Sarja on lopulta hyvinkin ennalta-arvaamaton juonen ja hahmojen osalta, eikä todellakaan mikään kliseinen ja tyttömäinen satu. Mukana on myös sopivasti jännitystä ja koskettavuutta. Muutamat jaksot tuntuivat ehkä hieman junnaavilta, ja aikaisemmin mainitsemani kolme hahmoa tuottavat myös miinusta. Muuten pidin tästä kovasti, ja olen varma että tulen katsomaan sen joskus uudelleen.

Ps. Tämä ihana komistus (Fakir) vei todellakin sydämeni! Ihan helposti paras hahmo koko sarjassa!

Sarjan tiedot: www.wikipedia.com, www.imdb.com

Kuvat: https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fprincesstutu.fandom.com%2Fwiki%2FAnime&psig=AOvVaw01WjgQnDsfZpbQ8QyFNuHs&ust=1620798484131000&source=images&cd=vfe&ved=0CAMQjB1qFwoTCKC_roH3wPACFQAAAAAdAAAAABAJ, https://www.google.com/url?sa=i&url=http%3A%2F%2Fbetaisdead.blogspot.com%2F2013%2F05%2Fanime-review-princess-tutu.html&psig=AOvVaw0yw3LITtcZzH5G1Vo0VVzL&ust=1620803155801000&source=images&cd=vfe&ved=0CAMQjB1qFwoTCMiswMGIwfACFQAAAAAdAAAAABAK, https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.amazon.com%2FPrincess-Tutu-Season-01%2Fdp%2FB003B1VIXI&psig=AOvVaw3Q6pq7WnXU68LAfrzVzEN6&ust=1620803246490000&source=images&cd=vfe&ved=0CAMQjB1qFwoTCLDNpeOIwfACFQAAAAAdAAAAABAJ, https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fprincesstutu.fandom.com%2Fwiki%2FFakir&psig=AOvVaw0SAh4DcgEbgLRLtHGVKzNl&ust=1620804980728000&source=images&cd=vfe&ved=0CAMQjB1qFwoTCNiq3p2PwfACFQAAAAAdAAAAABAN