Arvostelu: Pennitön ja suruton ~ Fun and Fancy Free (1947)

PENNITÖN JA SURUTON 

Ohjaus: Jack Kinney, Hamilton Luske, William Morgan, Bill Roberts

Pääosissa: Edgar Bergen, Dinah Shore, Luana Patten, Cliff Edwards, Billy Gilbert, Clarence Nash

Genre: animaatio, seikkailu, komedia

Kesto: 1h 13min

Ikäraja: S

Pennitön ja suruton (Fun and Fancy Free) on vuonna 1947 ilmestynyt Disneyn 9. klassikkoelokuva. Se koostuu kahdesta tarinasta: Bongosta ja Mikki ja pavunvarresta. Elokuvan alussa esittäytyy Pinocchiosta tuttu Samu Sirkka, joka johdattaa katsojan kummankin sadun luokse.

Bongo

Bongo kertoo sirkusesiintyjä-karhusta, joka alkaa kuitenkin tuntemaan kaipuuta luonnonhelmoihin. Niinpä hän pakenee sirkuspoppoon junasta onnellisena, mutta ei sitten yhtään ymmärrä luonnon käyttäytymissääntöjä. Pian hän rakastuu söpöön tyttökarhuun, joka läpsäyttelee häntä. Sydän särkyneenä ei Bongoressu ymmärrä, mitä tyttö todella sillä tarkoitti. Lisäksi nähdään jonkinmoista urostaistelua siitä, että kuka voittaa tyttökarhun itselleen.

Luulin ensin, että Bongo olisi se huonompi tarina, mutta toisin kävi. Minusta tuo karhusatu oli oikeinkin söpö, vaikka ehkä hieman omalla tavallaan outokin. Siinä oli silti hauska laulu siitä, mitä karhujen läpsäyttelyt tosiasiassa tarkoittavat. En panisi pahaksi, jos sen joskus vielä uudelleen katsoisi, mutta en nyt sitä liiemmin kehuisikaan. Kyseessä on ihan katsottava animaatiopätkä. Se ei jää siis erityisemmin mieleen, mutta onnistuu olemaan tarpeeksi hurmaava olematta huono.

2.5/5

Mikki ja pavunvarsi

Olin aluksi aivan varma, että pitäisin tästä sadusta enemmän. Mutta voi ei, kuinka tässä elokuvassa tämä tarina olikaan pilattu sillä live action-yhdistelmällä. Mikki ja pavunvarsi on itse asiassa yksiä suosikkisatuja lapsuudestani, sillä omistimme kyseisen disney-lastenkirjan. Joudun nyt kuitenkin toteamaan, että ennemmin olisin lukenut kyseistä kirjaa kuin katsonut tätä elokuvana.

Mikki ja pavunvarsi näet koostuu sekä itse sadusta että live action-osuudesta. Siinä ihmisnäytellyssä osuudessa on jonkun tytön syntymäpäiväjuhlat, jossa vieraina nähdään kuitenkin isän lisäksi ainoastaan kaksi ärsyttävää nukkea. Kyllä, nuo nuket ovat hyvin ärsyttäviä. Etenkin Charlie, jolla on koko ajan jotain sanomista joka lauseen väliin isän kertoessa satua. Kyseinen nukke yrittää olla hauska, mutta on oikeasti täynnä irrallisia ja mauttomia vitsejä, jotka saavat olon vain hyvin kiusaantuneeksi. Itse asiassa pidän muutenkin melko kiusallisena sitä asiaa, että tytön juhlavieraina on vain kaksi outoa nukkea. 

Itse satu on ihan mukiinmenevä, jonka päähahmoina ovat Mikki, Aku ja Hessu. He elelevät Onnenlaaksossa, joka on kuitenkin kaukana onnesta, kun kaunis Kultaharppu varastetaan. Niinpä koko Onnenlaakso on täynnä köyhyyttä ja nälänhätää. Eräänä päivänä Mikki vaihtaa heidän lehmänsä taikapapuihin, ja pian heillä onkin mahdollisuus pelastaa Kultaharppu kidnappaajaltaan. 

Kidnappaajana toimiva jättiläinen on hauskan ja pelottavan jännä sekoitus, Aku se ja sama hauska, Mikki se järkevin ja Hessu se höpsöin. Tämä satu itsessään on ihan katsottava ja samanarvoinen kuin Bongo, mutta tuo kaamea live action-osuus syö siitä valitettavasti puolitähteä pois. Eli tuskin halajan tätä toista satua katsoa uudelleen.

2/5

Kaiken kaikkiaan Pennitön ja suruton on ihan katsottava vaikkakin hyvin unohdettava disneyn klassikkoelokuva. Olen vasta alkutekijöissä näiden sota-ajan leffojen kanssa, mutta tähän asti paras näkemäni niistä on ehdottomasti Herra Rupikonna ja Iisooppi Kurkinen. Pennitön ja suruton oli minulle melkoinen pettymys sen jälkeen. Etenkin Mikki ja pavunvarsi oli minulle inhottava pettymys, sillä se pilattiin sillä live action-osuudella. Täysin huono tekele ei ole kyseessä, ja sille kannattaa tietty antaa mahdollisuus. 

Elokuvan tiedot: www.imdb.com