I WANT TO EAT YOUR PANCREAS
Ohjaus: Shin'ichirô Ushijima
Päärooleissa: Mahiro Takasugi, Yukiyo Fujii, Lynn, Yuma Uchida ja Jun Fukushima
Genre: anime, draama, romanssi
Kesto: 1h49min
Introvertti ja ekstrovertti kohtaavat
I want to eat your pancreas (Kimi no Suizô o Tabetai) on vuonna 2018 Japanissa ensi-iltansa saanut anime-elokuva. Se perustuu Yoru Suminon kirjoittamaan samannimiseen romaaniin. Ensin Idumi Kirihara teki siitä manga-sovituksen vuonna 2016. Romaanista tehtiin lisäksi live action-elokuva, joka ilmestyi hieman ennen anime-elokuvaa.
Sairaalassa vieraillessaan löytää nuori mies nimeltä Haruki kirjan lattialta. Pian selviää, että kyseessä on hänen luokkalaisensa Sakuran salainen päiväkirja. Haruki ehti lukea kirjasta, että tällä on haimasairaus. Haruki itse antaisi vain asian olla sikseen, mutta Sakura haluaa ystävystyä hänen kanssa. Vastahakoisena Haruki vähitellen suostuu siihen ja joutuu lupaamaan, että ei paljasta Sakuran sairautta kenellekään.
Haruki ja Sakura ovat aivan kuin toistensa vastakohdat. Haruki on itse hyvin tylsän oloinen ja muista sosiaalisesti eristäytynyt. Hänen persoonallisuuden muutosta onkin hyvin mielenkiintoista seurata. Sakura taas on elämänmyönteinen ja sosiaalinen tehopakkaus. Hän haluaa viettää lopun elinaikansa Harukin kanssa kokien asioita, joita hän ei ole vielä tehnyt. Haruki on tylsyydestään huolimatta hyvin samaistuttava tapaus. Eläminen ilman ystäviä ja tunteiden kätkeminen sisälle ei tiedä pidemmän päälle hyvää. Kun toinen kuorii toista sisimmästään ulos, se ei välttämättä tapahdu aivan helpoimmalla tavalla. Tutuksi tulee myös Sakuran paras ystävä Kyôko, joka käyttäytyy niin omistushaluisesti ja kontrolloivasti Sakuraa kohtaan, että se menee jo ärsyttävyyden puolelle. Hän mukaanlukien muut luokkalaiset lietsovat jo ennestään Harukin syrjäänvetäytyneisyyttä haukkumalla tämän alaluokan nörtiksi. Hahmo ei ole kovin mukava, mikä tuottaa ehkä pientä miinusta elokuvalle.
Koulun hierarkia on siis hyvin perinteinen ylä- ja alaluokan kesteineen. Toisaalta pidin siitä, kuinka yllättävän suorasanaisesti Sakura siihen reagoi, ja kuinka hän vain lähinnä on välittämättä muiden mielipiteistä. Suorapuheisuuden lisäksi Sakura on yllättävän tempperamenttinen. Hahmo on välillä tosiaan yllätyksiä täynnä kaikessa eloisuudessaan.
Odotuksia ei minulla elokuvaa kohtaan aluksi ollut muuta kuin se, että se olisi kuvauksen perusteella surullinen. Varauduin masentavaan retkeen, mutta yllättäen nauroin jo elokuvan puolen välin kestoon mennessä sen verran, etten enää ollut edes varautunut itkemään. Elokuvan komedia on ehdottomasti hyvin onnistunutta, etenkin päähahmojen osalta. Heidän välinen ystävyys on vastakohtaisuuden vuoksi hyvin mielenkiintoista seurattavaa, eikä mielenkiinto pieneksikään sekunniksi herpaantunut.
Animaatiotyyli on melko erilaista, kuin mitä olen tottunut näkemään. Se ei ole ultrahuoliteltua, mutta omalla tavallaan kaunista ja realistista. Musiikki on hyvin onnistunutta ja se pysyy tasapainossa elokuvan tunnelman kanssa. Etenkin taustalla soiva pianomusiikki oli hyvin rauhallista kuunneltavaa.
Elokuva oli minulle yllätyksiä täynnä tunteiden saralla laidasta laitaan. Eihän tämä onnistunut millään olemaan koskettamatta sydäntäni taikka sieluani. Elokuvan teemana pyörivä elämän merkitys ja suhde muihin ihmisiin on tosiaan ajatuksia herättävää. Kuinka tärkeää on elää hetkessä, olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tuntea täysillä. Kyseiset teemat ovat hyvin helposti samaistuttavia, mikä myös nostaa elokuvan arvoa silmissäni huimasti.
I want to eat your pancreas on aivan ihana ja koskettava elokuva. Juonessa saattaa olla pientä ennalta-arvattavuutta, mutta mielestäni leffan pointti ei ole se vaan Harukin hahmokehitys sekä tarinan viesti. Ainoa miinusta tuottava asia on Sakuran ystävä Kyoko, joka on harvinaisen ärsyttävä tapaus. Muuten kokonaisuus tempaisee minut yhä uudelleenkin huoletta mukaansa ja jaksaa mennä pahasti tunteisiini.
Ps. Lopputekstien jälkeen nähdään vielä yksi kohtaus.
Elokuvan tiedot: www.imdb.com, www.wikipedia.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti