tiistai 3. maaliskuuta 2020

Arvostelu: Sydämen kuiskaus ~ Mimi wo Sumaseba (1995)

SYDÄMEN KUISKAUS


Ohjaus: Yoshifumi Kondô
Pääosissa: Yoko Hônna, Issei Takahashi, Shigeru Muroi, Takashi Tachibana, Shigeru Tsuyuguchi, Maiko Kayama ja Yoshimi Nakajima
Genre: animaatio, draama, romanttinen
Kesto: 1h46min
Ikäraja: S


Sydämen kuiskaus (Mimi wo Sumaseba, suom. Jos kuuntelet tarkasti) on Yoshifumi Kondôn ohjaama anime-elokuva, jonka käsikirjoituksen on tehnyt Hayao Miyazaki. Se on saanut Japanissa ensi-iltansa 15.7.1995. Suomeen se on saapunut viiveellä vasta vuonna 2009. Se on ensimmäinen teatterilevityksen saanut Studio Ghiblin elokuva, jota ei ohjannut Hayao Miyazaki tai Isao Takahata. Sydämen kuiskaus on harmillisesti Yoshifumi Kondôn sekä ensimmäinen että viimeinen elokuvaohjaus, sillä hän menehtyi vuonna 1998. Elokuva perustuu samannimiseen mangaan, jonka on kirjoittanut Aoi Hiiragi.

Lukuintoinen tyttö Shizuku viettää viimeiset kesälomapäivänsä kirjoja ahmimalla. Hän huomaa lainauskorteista, että eräs Seiji Amasawa on lainannut kaikki kirjat ennen häntä. Eräänä päivänä junassa matkustaessaan hänen viereensä istuu erikoinen kissa. Hämmästyksissään Shizuku seuraa kyseistä kissaa, ja tämä johdattaa hänet kauniille asuinalueelle kukkulalle. Siellä hän huomaa viehättävän liikkeen, jossa on muun muassa silmiinpistävä kissanukke nimeltä Paroni Humbert von Gikkingen. Shizuku ihastuu kyseiseen paikkaan oitis, ja hänestä tuntuukin, että suuri tarina olisi alkamassa. Pian Shizukulle selviää, että liikkeen omistaja on mysteerisen pojan, Seiji Amasawan, isoisä.


Seiji vaikuttaa ensin hieman ärsyttävältä tyypiltä Shizukua kohtaan, mutta tutustuttuaan toisiinsa, alkaa Shizukun ja Seijin välille kehkeytyä kemiaa. Shizuku huomaa, että Seiji on hyvin kunnianhimoinen nuorukainen. Tämä tähtää viulunveistäjäksi, ja aikookin matkustaa Italiaan opiskelemaan alaansa. Seijin määrätietoisuus tekee Shizukuun suuren vaikutuksen, ja se inspiroi häntä etsimään omaa tietänsä elämässä. Hän jopa kokee hieman epävarmuutta tulevaisuutensa suhteen, koska hänellä ei ole vielä unelma-ammattia kuten Seijillä. Shizuku päättää koetella itseään kirjoittamalla kirjan, mikä ei ole aivan helpoimmasta päästä.



Elokuvan hahmot ovat hyvin realistisia ja helposti samaistuttavia. Etenkin päähenkilönä toimiva Shizuku, joka etsii vielä omaa paikkaansa sumuinen tulevaisuus edessään. Seiji taas on hyvä esimerkki siitä, kuinka palava halu unelmia kohtaan auttaa niiden saavuttamisessa. Seijin isoisä tukee Shizukua kertoen hänelle viisaasti, kuinka sekä Seijin että Shizukun sisällä on vielä karkea hiomaton timantti. Sillä viestitetään kauniisti, että kukaan ei ole seppä syntyessään, ja pohjalta on pakko aloittaa, vaikka edessä onkin raskas matka. 

Elokuvan tunnelma on ihanan maaginen, vaikka kyseessä on tosiaan yksi Ghiblin realistisimmista animaatioista. Sydämen kuiskauksen taianomaisuus onkin kätkettynä sen arjen kauniisiin yksityiskohtiin, jotka saivat minut ensimmäisellä katselukerralla aivan mykistyneeksi. En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavanlaista aiemmin. Esimerkiksi Shizukun löytämässä liikkeessä oleva kissanukke kätkee isoisän traagisen rakkaustarinan sisäänsä. Myös kello, jota isoisä korjaa liikkeessä, sai minut aivan äimistyneeksi. Juuri tuollaisia arjen ihmeitä ja hämmästyksiä arvostan suuresti.


Animaatiotyyliä ei voi muuta kuin kehua. Kyseessä on yksi näyttävimmistä Ghiblin elokuvista, koska sen yksityiskohtiin ja maisemiin on panostettu todella hyvin. Kauniin realistinen piirrosjälki imaisee minut aivan mukaansa, ja tuntuu kuin eläisin elokuvan maailmassa itsekin. Musiikkina kuullaan Yuji Nomin sävellyksiä, jotka vahvistavat elokuvan kaunista tunnelmaa. Aika ajoin kuullaan myös John Denverin laulu Take me home, Country roads, jonka Shizuku kääntää japaniksi kuorokerhoaan varten. Shizuku sanoittaa laulun omista tunteistaan, joilla hän heijastaa epävarmaa tulevaisuuttaan. Take me home, Country roads jää takuulla päähän soimaan. Sama laulu kuullaan jo elokuvan alkutunnarina Olivia Newton-Johnin esittämänä, jota ainakaan itse en voi olla välillä kuuntelematta vapaa-ajallani. Newton-John esittää laulun todella kauniisti, ja se taitaakin olla suosikki versioni kyseisestä laulusta.


Elokuvassa on yksi Hayao Miyazakin ohjaama kohtaus, jonka aikana Shizuku lentelee kissanukke-Paronin kanssa. Se on ainoa elokuvassa esiintyvä kohtaus, joka sisältää fantasiaelementtejä. Se kuitenkin tapahtuu Shizukun mielikuvituksessa, joten elokuvan realistisuuden kanssa se ei ole ristiriidassa. Kohtaus kuvaa kauniisti Shizukun intoa kirjoittaa omaa kirjaansa, ja siinä esiintyvät pilvet ja rakennukset jäävät taaemmas korkealle osana todellista kaupunkia, kun kohtaus kiitää ohi. 

Sydämen kuiskaus on hyvin sydäntä lämmittävä, koskettava ja ihana elokuva, joka käsittelee oman polkunsa etsimistä kauniilla tavalla. Sen sivuteemoina pyörivät myös romantiikka sekä pienoiset draamat kouluelämässä. Teinidraama on elokuvassa yllättävän hyvin onnistunutta, ja sen kulkua seuraa mukavasti mielenkiinnolla. Romanssi on oikeastaan yhtenä pääelementtinä Shizukun ja Seijin välillä, ja sekin on toteutettu oikein hyvin. Muistan katsoneeni Sydämen kuiskauksen juuri Laputan jälkeen Ghibliin tutustuessani. Vaikka voin helposti todeta omalla kohdallani kaiken lähteneen liikkeelle Laputasta, on Sydämen kuiskaus se elokuva, joka todella vakuutti minut Studio Ghiblin maailmaan vaikuttavalla ulkonäöllään, kauniilla tarinallaan sekä uskottavilla hahmoillaan. Lopetus on omaan makuuni hiukan turhan äkkinäinen ja järjetön, mutta siitä huolimatta on Sydämen kuiskaus erittäin lämmin ja taianomainen filmi, ja sillä on hyvin erityinen paikka sydämessäni.




Shizukun versio Take me home, Country roads suomeksi:

Unelmoin elämästä omin päin
En enää pelkää yksinäisyyttäin
Ikävä sisälläni pitkään elin
Vahvaa ihmistä teeskentelin
Maalaistie, tämä vanha tie
Uskon näin, kaikki kääntyy parhain päin
Tie mua kuljettaa, vaikka koti on jäänyt taa
Maalaistie minut kotiin vie
Kun väsyn kävelemään
Kotikaupungin mielessäni nään
Jyrkkä tie, vuorten välissä vilkkuen
Päätökselleni hiljaa ilkkuen
Maalaistie, tämä vanha tie
Uskon näin, kaikki kääntyy parhain päin
Tie mua kuljettaa, vaikka koti on jäänyt taa
Maalaistie minut kotiin vie
Vaikka joskus suruissani nyyhkäisen
Kyyneleen silmäkulmasta pyyhkäisen
Jalat kuljettaa mua tietä pitkin
Vie pois muistot, joiden vuoksi itkin
Maalaistie, tämä vanha tie
Minut voi kotikaupunkiin kuljettaa
Mutta se aika on jäänyt taa
Ei enää kotiin vie tämä maalaistie
Maalaistie, sen tiedän vain
Olen huomennakin ennallain
Toivon sitä salaa, mutta kotiin en palaa

Faktoja:
  • Sydämen kuiskaus on ensimmäisiä Ghiblejä, joissa käytettiin tietokonetta apuna animoinnissa. Esimerkkinä kohtaus, jossa Shizuku lentelee kissanukke Paronin kanssa.
  • Kaupunki, johon elokuva sijoittuu, on mallinnettu Seiseki Sakuragaokan mukaan, joka on mäkinen kaupunki Tama Hillsissä, Länsi-Tokiossa.
  • Spoilereita: Lopputekstien aikana nähdään Shizukun ja Seijin kulkevan polkupyörällä sillan yli. Myöhemmin nähdään, että Yuko tapaa Sugimuran sillalla ja he kävelevät yhdessä pois. (Mikä tarkoittaa tietty sitä, että Yuko ja Sugimura päätyivät yhteen.)

Elokuvan tiedot: www.cinemamondo.fi, www.wikipedia.com, www.imdb.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti