perjantai 20. marraskuuta 2020

Arvostelu: Julieta (2016)

 JULIETA


Ohjaus: Pedro Almodóvar
Pääosissa: Emma Suárez, Adriana Ugarte, Daniel Grao, Inma Cuesta, Darío Grandinetti, Michelle Jenner, Pilar Castro
Genre: draama, mysteeri
Kesto: 1h 39min


Kun katsoin pari kuukautta sitten minulle ennestään tuntemattoman elokuvaohjaajan Pedro Almodóvarin Iho jossa elän, vaikutuin niin kovasti sen erinomaisesta ja intensiivistunnelmaisesta tarinasta, että päätin tutkiskella muitakin kyseisen herran teoksia. Julietan katsoin seuraavaksi.

Madridissa asuva keski-ikäinen Julieta aikoo muuttaa yhdessä miesystävänsä kanssa Portugaliin. Hän on elänyt jo yli kymmenen vuotta ilman minkäänlaista kontaktia tyttäreensä Antiáan, ja sattumoisin hän törmääkin Antián lapsuudenystävään. Tämä kertoo Antián asuvan Sveitsissä kolmen lapsensa kanssa. Niinpä Julietan mielen valtaa muistot tyttärestä, eikä hän haluakaan muuttaa Madridista pois. Vaikka hän oli alunperin haudannut menneisyytensä haamut, alkavat ne nyt vaivaamaan häntä.


Tarina alkaa keski-ikäisen Julietan elämänvaiheesta, mutta hyppää hyvin pian hänen menneisyyteen, jolloin hän vasta tapasi ensimmäisen miesystävänsä Xoanin. Leffa kulkee eteenpäin nopeasti, joten etenkin alussa tulee tunne että hahmoihin ei saa kunnolla otetta. Koin melkein samanlaisen reaktion aikaisemmin katsastamani Almodóvarin teoksen kanssa, joten uskoin että jokin käänne tarinassa kyllä vielä selventäisi kaiken ja toisi tarinaan ydintä lisää.

Julietan entisen miesystävän lisäksi tutuksi tulee heidän tyttärensä Antiá, joka jää kuitenkin lopulta Xoanin tavoin hyvin etäiseksi hahmoksi. Julieta itse onnistuu kyllä pitämään tarinan mielenkiintoisena, mutta kaikki muu tuntuu jäävän harmillisen ohueksi. Tavallaan sen ehkä kuului olla yksi leffan "jujuista", että kaikkea ei kerrota ja jotain jännittävää saattaisi paljastua jossain vaiheessa, ja sillä tavoin katsoja olisi palkittu. Valitettavasti niin ei käynyt. Minulla nimittäin suorastaan loksahti suu auki, kun yhä odotellessani leffan jonkinlaista kohokohtaa ruudulle ilmestyikin jo lopputekstit. 


Tarinan tunnelma nojaa rauhalliseen mysteerin tuntuun, vaikka itse tarina harmillisesti etenee loppuun asti aivan liian nopeasti. Siksi leffa jäi myös aika sekavaksi. Muutamissa kohdissa tavoitetaan kyllä hieman jännitystä, mutta kunnon tyydytystä ei paketti lopulta onnistu katsojalle antamaan.

Kokonaisuudessaan Julieta on ikävä pettymys erinomaisen Iho jossa elän-elokuvan jälkeen. Leffa tuntui yrittävän tavoitella samantyylistä henkeä kuin siinä, mutta lopulta se ei oikein annakaan paljon mitään katsojalle. Tarina pitää kyllä otteessaan mysteeriä huokuvan tunnelmansa ansiosta, sillä se vaikuttaa sen perusteella hyvin mielenkiintoiselta ja lupaavalta. Hahmot jäävät lopulta aika pinnallisiksi itse Julietaa lukuunottamatta, ja lopetus oli omaan makuuni harmillisen vaisu.




Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Kuvat: www.wikipedia.com, www.highonfilms.com, www.rogerebert.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti