KAUNOTAR JA HIRVIÖ
Ohjaus: Gary Trousdale, Krik Wise
Pääosissa: Robby Benson, Jesse Corti, Rex Everhart, Angela Lansbury, Paige O'Hara, Jerry Orbach, Bradley Pierce, David Ogden Stiers, Richard White
Genre: animaatio, fantasia, romanssi
Kesto: 1h 24min
Kaunotar ja Hirviö (Beauty and the Beast) on vuonna 1991 ilmestynyt disneyn 30. klassikkoelokuva. Se saa nyt suuren kunnian minulta siinä mielessä, että se on ensimmäinen arvostelemani disneyn renesanssiajan klassikko. Kaunotar ja Hirviö on tuttu jo lapsuudestani, mutta muistan etten pienenä oikein siitä välittänyt. Sen sijaan teini-iän paikkeilla sekä nyt aikuisena olen oppinut pitämään siitä todella paljon. Sen voikin helposti todeta olevan sellainen disney elokuva, josta todennäköisesti pitää aikuisena enemmän kuin lapsena.
Olipa kerran itsekäs ja epäystävällinen prinssi, joka asusteli omassa linnassaan palvelijoiden kanssa. Eräänä iltana ovelle koputteli vanha muori anoen yösijaa, minkä vastapalvelukseksi prinssi saisi kauniin ruusun lahjaksi. Prinssi kuitenkin torjui muorin pyynnön inhoten tämän rumuutta. Siihen taas eukko totesi, että kauneus voi olla sisäistä kauneutta. Prinssi torjui pyynnön kylmästi uudelleen, minkä jälkeen eukko muuttui kauniiksi haltiattareksi. Rangaistukseksi kylmäsydämisyydestään sekä kyvyttömyydestään rakastaa haltiatar muutti prinssin pelottavaksi hirviöksi sekä linnan palvelijat huonekaluiksi. Haltiatar antoi prinssille taikapeilin sekä ruusun. Taikapeili toimisi prinssin näköreittinä ulkomaailmaan ja ruusu taas aikapommina loitsun mahdolliseen purkautumiseen. Kun prinssi täyttää 21 vuotta, alkaisi ruusu kukkia. Jos prinssi oppisi rakastamaan ja saisi vastarakkautta, taika raukeaisi. Jos ruusu kuitenkin ehtii kuihtua ennen kyseistä ehtoa, prinssi jää ikuisesti hirviöksi.
Eräässä pikkukylässä asustelee nuori neito nimeltä Belle, joka ei oikein sovi muiden kyläläisten joukkoon. Sen huomaakin jo Bellen introlaulusta. Belle on nimittäin innokas lukemaan ja on hieman omaan maailmaansa uppoutunut kuljeksija. Muiden asukkaiden hyljeksien häntä, sen sijaan komea ja roteva mies Gaston on ihastunut häneen. Hyväsydäminen tai lempeä ei kyseinen mies ole, vaan itsekeskeinen ja leuhka, ja hän ei missään vaiheessa viitsisi ottaa selvää muiden tunteista. Hänelle tärkeintä on omien etujensa ja halujensa saavuttaminen. Bellen isä Maurice on kuitenkin onneksi lempeä keksijä, joka ei vähättele tytärtään. Maurice on hieman sellainen hauskaksi tehty isähahmo, kuten myös Aladdinin sulttaani. Osaa silti Maurice olla rohkea ja päättäväinenkin tarpeen tullen.
Kun Maurice matkaa kohti messuja uuden keksintönsä sekä hevosen Philipin kanssa, eksyvätkin he oikealta polulta. Pelottava metsä säikäyttää Philipin niin pahasti, että tämä karkaa takaisin kotiin ilman Mauricea. Maurice-parka jää ypöyksin susien jahtaamaksi, mutta löytää onneksi karun linnan, jonne hän menee pyytämään yösijaa. Taianomaiset huonekalut toivottavat hänet tervetulleeksi, mutta pian linnan isäntä, Hirviö, saapuukin paikalle ja vangitsee hänet. Kotiin palannut Philip varoittaa Belleä pulassa olevasta isästä, ja niin neito lähtee etsimään häntä. Linnassa Belle päättää jäädä isänsä sijasta vangiksi, mikä tietenkin tarjoaa Hirviölle mahdollisuuden purkaa taika.
Bellen ja Hirviön välillä on aluksi vain epämiellyttäviä sävyjä. Hirviö kun on hyvin lyhytpinnainen ja hieman muita kuuntelematon tapaus, ja Belle taas juuri vangiksi joutunut surumielinen neito. Belle ei kuitenkaan ole millään tavoin konservatiivinen "neito pulassa", vaan osaa olla määrätietoinen. Hän ei todellakaan ole muiden pompoteltavissa. Sen lisäksi on hän hyvin utelias, jopa niin utelias, että uskaltautuu käväisemään länsisiivessä Hirviön kiellosta huolimatta. Seurauksena on sitten agressiivisuutta ja Bellen pakeneminen linnasta. Sudet ovat metsässä nälissään neidon ja hevosen kimpussa, mutta onneksi Hirviö tulee paikalle pelotellen sudet pois. Hirviö saa kuitenkin vakavan haavan käteensä ja menettää tajuntansa. Belle aikoo sen jälkeen livistää pois paikalta, mutta tuntee auttamisen halua Hirviötä kohtaan. Sitten kaksikko alkaakin pikkuhiljaa lämmetä toisilleen.
Muita hahmoja ovat muun muassa Gastonin kätyri Töppö, Lumière, Könni, Rouva Pannu sekä Kippo. Töppö on kyllä yksiä höpsöimpiä (hyvällä tavalla) kätyreitä, koska hän on vain niin puhdas naurunaihe koko leffan ajan. Hahmolla on silti suuri merkitys Gastonin pahislaulussa. Lumière on hyvin kohtelias ja herrasmiesmäinen kyntelikkö, jolla on hieman sutinaa erään pölyhuiskan kanssa. Könni taas on kuin Lumièren vastakohta: sääntöjen puolella oleva tiukkis, jonka pitäisi vähän relata. Hänen ja Lumièren välinen ystävyys onkin hauskasti toteutettu. Rouva Pannun voi helposti todeta olevan kaikista äitimäisin hahmo elokuvasta. Hän on heti alussa ystävällinen Bellelle, ja yrittää kannustaa Hirviötäkin käyttäytymään paremmin. Kippo on hyvin suloinen muki, ja hän on rouva Pannun poika. Hänellä on yllättävän suuri merkitys juonelle elokuvan loppupuolella.
Kuten jo alussa mainitsinkin, elokuva on minulle poikkeuksellisesti sellainen, josta olen oppinut pitämään enemmän vasta vanhempana. Hirviön ja Bellen välinen suhde vaatiikin varmasti hieman ymmärrystä, sillä se ei ole tavanomaisimmasta päästä. Hahmot kun eivät aluksi oikein pidä toisistaan, vaan kumpikin oppii rakastamaan toinen toistaan juonen edetessä.
Kaunotar ja Hirviö on tietenkin musikaali. Pidän kaikista lauluista, paitsi siitä uudesta Taas kun oon ihminen, jonka skippaan joka katselukerralla. Se on kuitenkin kai ihan okei kokea kyseinen rallatus turhaksi, koska alunperinhan se oli leikattu leffasta, mutta myöhemmin taas lisätty siihen. Muut laulut ovat kuitenkin oikein hyviä. Jo lasikuvausintron aikana kuultava musiikki saa ihoni kananlihalle. Belle on todella kauniisti onnistunut avauslaulu, jonka aikana pääsemme heti näkemään hyvin elokuvan lähtöasetelman. Vieraamme tuo hyvin esille linnan hahmojen ystävällisyyden ja ruoanlaittotaidot, hahah. Sen aikana olen tosin aina hieman ihmetellyt, että söikö Belle edes ollenkaan. Gaston on hyvin hauska laulu. Se ei poikkeuksellisesti olekaan kovin synkkä kuten monet muut pahislaulut. Se kuitenkin tuo hyvin esille Gastonin itserakasta luonnetta. Mä aavistan on jo yksiä suosikkilaulujani disneyltä. Se on aivan tavattoman kaunis ja herkkäpiirteinen. Sen aikana Bellen ja Hirviön välisen kemian voi vain aistia niin ihanasti. Tyttö sekä hän on tietenkin se tunnetuin laulu koko elokuvasta. Ja voin helposti todeta kyseessä olevan parhaimpia romanttisia lauluja, mitä disneyltä voikaan löytyä. Muutenkin kyseinen tanssikohtaus on jotain niin sielua hivelevän kaunista. Jotain jo kertoo se, että tämän aikuisen silmät vuotivat kyseisen kohtauksen aikana. Myöhemmin kuullaan vielä laulu Hyökätään, joka tuo mukavasti uhkaa ja jännitystä tarinaan.
Kaunottaressa ja Hirviössä on ehdottomasti kaikista maagisin ja sielukkain tunnelma disney-klassikkojen joukosta. Varmaankin siksi se avasi kyynelkanavani. Tanssikohtaus on vain jotain niin sanoinkuvaamattoman upeaa musiikkeineen, että ei siinä voi olla herkistelemättä sen kauneudelle. Transformaatiokohtaus on myös yhä upean ja koskettavan tuntuinen, ja elokuvan lopetus on hyvin kaunis.
Animaatiotyyliltään elokuva on tietenkin sitä tuttua renesanssiajan kauneutta. Pidän leffan värikkäästä tyylistä. Erityisesti lasikuvausintro on kaunis ulkoasultaan ja huokuu kutkuttavasti pientä mystisyyttä.
Kaunotar ja Hirviö on erittäin upea disney-klassikko. Se on hyvin maaginen ja ajaton elokuva, johon tulen tuskin koskaan kyllästymään. Sen kauneus on jotain sellaista, että se etenee ihan sieluun asti, miksi se myöskin herättää minussa tunteita. Belle on mielestäni helposti parhaimpia naishahmoja disneyltä, sillä hänessä on omaa tahtoa ja hyväsydämisyyttä. Hirviökin on oikein mahtava hahmo, sillä hänen luonteen muutosta seurailee joka kerta ilolla. Mitä myös arvostan elokuvassa, on sen opetus koskien sisäistä kauneutta. Minulle Kaunotar ja Hirviö on siis ehdottomasti mestariteos!
Mainitsemisen arvoinen on tietenkin vielä lopputekstien laulu Beauty and the Beast, jonka esittää erittäin kauniin lauluäänen omaava Céline Dion. Sekään ei koskaan epäonnistu herättämään minussa tunteita.
Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti