lauantai 25. heinäkuuta 2020

Arvostelu: A Whisker Away ~ Nakitai watashi neko wo kaburu (2020)

A WHISKER AWAY


Ohjaus: Jun'ichi Satô, Tomotaka Shibayama
Pääosissa: Mirai Shida, Natsuki Hanae
Genre: anime, seikkailu, fantasia
Kesto: 1h 44min


A Whisker Away (Nakitai watashi neko wo kaburu, eng. Wanting to cry, I pretend to be a cat) on melko uunituore anime-elokuva, jonka ovat tuottaneet Studio Colorido, Toho Animation ja Twin Engine. Se on julkaistu Netflixissä, josta myös itse tietenkin sen katsoin.

Päähenkilönä seurataan tyttöä nimeltä Miyo, joka tekee heti alussa katsojalle selväksi, kuinka palavasti ihastunut hän on poikaan nimeltä Hinode. Miyo on hyvin energinen ja suorasanainen, eikä vaikuta lainkaan häpeävän tilanteissa, joissa jo ehkä pitäisi sillä tavalla reagoida. Hinode on etenkin aluksi melko välinpitämätön Miyota kohtaan, mutta tyttönen ei anna sen lannistaa. Hän menee jopa niin pitkälle, että löytäessään fantastisen kyvyn muuttua kissaksi naamarin avulla, lähestyy hän sitä kautta kohti Hinodea. Hinode nimittäin vaikuttaa pitävän hänen kissamuodostaan kovastikin, paitsi että hän ei tietenkään tiedä kissan olevan oikeasti Miyo.


Miyo on päähenkilönä hyvin hauska ja hieman sellainen, josta ei tiedä, ottaako hänet tosissaan vai ei. Hänen hyperaktiivisuus ja noloilut menevät nimittäin niin pitkälle, että välillä hänen toivoisi hieman rauhoittuvan. Välillä nähdään toki synkempiäkin vivahteita, joita hän käy läpi, mutta ne eivät oikein sovi yhteen hänen ylipirteyden kanssa. Siinä hieman katsojana ei siis pysty ottamaan päähenkilöä tarpeeksi tosissaan. Miyo on kuitenkin kaikinpuolin ihan okei hahmo, jonka salaperäinen lähestyminen Hinodea kohtaan voi aikaansaada katsojassa hieman ristiriitaisia tunteita. Hinode on tietenkin melkein päinvastainen tapaus hiljaisuudellaan. Hänellä on omat henkiset pulmansa, joita hän käy läpi. Kissana Miyo tietenkin tukee häntä parhaansa mukaan. 

Muut hahmot ovat sellaisia ihan mukiinmeneviä, eivät siis mitään hirvittävän muistettavia tapauksia. Yhdeksi keskeiseksi hahmoksi nousee tietenkin "naamarimyyjä", joka on tavallaan tämän elokuvan pahis. Mielestäni kyseinen hahmo jäi melko hölmöksi. Hänen motiivejaan ei tuotu tarpeeksi hyvin esille, ja se finaalikamppailu hänen ja päähahmojen välillä oli tietenkin ennalta-aavistettavissa. Tuntuu, että tähän elokuvaan ei olisi välttämättä pahista edes ollenkaan tarvittu, miksi se tuntuikin hieman väkisin väännetyltä jutulta.

Tärkeiksi aiheiksi elokuvassa nousevat itsensä hyväksyminen ja rakkaus. Elokuvan tunnelma vaihtelee välillä pomppivasti hassusta ja ei niin vakavasti otettavasta yhtäkkiä sydäntäsärkevään ja surulliseen. Olihan tässä yllättävän surullisiakin hetkiä koettavissa, joissa sai hieman tunteilla. Itseäni jäi harmittamaan, että Miyon läheiset jäivät melko etäisiksi hahmoiksi. Eritoten olisin halunnut ymmärtää Miyota hahmona vielä paremmin. Hänen menneisyyttä avattiin hitusen, mutta ei tarpeeksi. Siellä vaikutti olevan raskaitakin asioita koskien muun muassa hänen suhdetta äitiinsä, mitä olisin mielelläni halunnut nähdä käsiteltävän vielä lisää.


Fantasiaa elokuvassa tietenkin on, sillä päähenkilöhän muuttuu aina välillä kissaksi. Sainkin tästä melkoisen vahvoja viboja Ghiblin Kissojen valtakuntaan. Tuntuisi, että tämä teos on ottanut hieman vaikutteita siitä. Fantasiamaailma jää tässä elokuvassa mielestäni kuitenkin harmilliseksi pintaraapaisuksi. Se käsitellään jotenkin hieman ohimenevästi. Voi olla, että siksi se ei minua edes liiemmin houkutellut, ja halusin loppupuolella leffan vain palaavan jo tavalliseen maailmaan. 

Visuaalisuus on tietenkin todella kaunista, joskin hahmojen animoinnilta olisin toivonut hieman enemmän. Musiikista ei tule oikein mieleen mitään erityistä mainittavaa. Se ei siis mitenkään ihmeempää ollut, mutta ei muistaakseni huonoakaan.

A Whisker Away on omaan makuuni ihan mukiinmenevä anime-elokuva. Se tuntuu sellaiselta "ihan kivalta". Sen hahmot toimivat ihan hyvin, vaikka ne olisivat voineet hieman syvennetympiäkin olla. Tunnelma tuntuu välillä kummallisesti poukkouilevalta: se vaihtuu yhtäkkiä ei niin vakavasta surulliseen. Juoni on melko yksinkertainen ja helposti ennalta-aavistettavissa. Kyllä se silti jaksoi mielenkiinnon ihan kivasti pitää yllä, joskin leffan pituus tuntui välillä. Joko sisältö olisi voinut olla sujuvammaksi tehty tai sitten kestoa olisi voitu lyhentää. 









Elokuvan tiedot: www.imdb.com, www.wikipedia.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti