keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Arvostelu: Poika ja peto ~ Bakemono no Ko (2015)

POIKA JA PETO


Ohjaus: Mamoru Hosoda
Pääosissa: Kôji Yakusho, Aoi Miyazaki, Shôta Sometani, Suzu Hirose, Kazuhiro Yamaji
Genre: anime, seikkailu, toiminta
Kesto: 1h 59min


Poika ja peto (Bakemono no Ko) on vuonna 2015 ilmestynyt Mamoru Hosodan ohjaama elokuva. Muistan vieläkin, että viivyttelin elokuvan katsastamista pidemmänkin tovin, sillä sen nimi ja mainosjuliste eivät vakuuttaneet minua. Mutta voi, kuinka tämä minut sitten yllättikään!

Ihmispoika Ren on juuri menettänyt äitinsä eikä isän olinpaikastakaan ole tietoa. Niinpä hän pakenee kotoaan kera vihan ja hylkäämisen tunteen. Kadulla hän tapaa erikoisen hirviön, jota hän sitten seuraa sitäkin erikoisempaan rinnakkaismaailmaan. Aluksi Ren on kauhuissaan, että mihin ihmeeseen hän on joutunut. Paikka kuhisee karvaisia, torahampaisia ja kärsäisiä kookkaita otuksia. Pian hän kohtaa jo aikaisemmin näkemänsä pedon, Kumatetsun, jonka olisi tarkoitus koulia pojasta taistelija. Kumatetsu nimittäin pyrkii olemaan rinnakkaismaailman seuraava hallitsija, mutta tarvitsee kyseisen paikan saavuttaakseen oppipojan itselleen.


Ren on hyvin sisukas poika, joka osaa pitää puolensa ja pistää tarpeen vaatiessa hanttiin muiden käskytellessä häntä. Kumatetsu taasen on hyvin jääräpäinen erakko, jolla henkistä kasvun varaa tosiaan on. Peto-oppipoika suhteen alkaessa kumpikin osapuoli hyötyy mainiosti. Tärkein seikka on tietenkin Renin kasvaminen pojasta aikuiseksi.

Muilla hahmoilla on tärkeä rooli kasvutarinan tukemisessa. Ihmismaailmassa vieraillessaan tapaa Ren Kaede-tytön, joka opettaa häntä lukemaan ja toimii muutenkin henkisenä tukena. Rinnakkaismaailmassa taas mukana kulkevat Kumatetsun kaverit Tatara ja Hyakushubo. Sitten on vielä tietenkin Iozen, joka Kumatetsun tavoin kamppailee hallitsijan paikasta.

Elokuvassa ei loppujen lopuksi ole vain yhtä ainoaa juonta. Se on aluksi pitkälti kasvutarina, mutta viimeisessä kolmanneksessa mukaan hyppää myös rajua toimintaa muodossa "finaalitaistelu". Siinä Poika ja pedon tasapaino hieman horjuu. Jotkut taas ovat ilmeisesti kokeneet toisen kolmanneksen tavallaan turhaksi, kun taas itse nautin tarinasta aivan täysin siemauksin kunnes viimeinen kolmannes alkaa. Finaalikamppailu ei sinänsä leffan tasoa kamalasti laske, mutta itse pahis jää harmillisen pohjustamattomaksi. Etenkin kun hänen motiivinsa tuntui olevan selkeä, mutta sen perusteella kyseiselle hahmolle olisi pitänyt suoda paremmin kirjoitettu rooli. 

Kyseisistä naarmuistaan huolimatta pidän elokuvasta paljon. Odotukseni olivat hyvin alhaiset ja epäluuloiset, mutta tämä kyllä onnistui vetämään minut mukaansa huoletta. Seikkailussa tärkeintä ei tässä tapauksessa ole jatkuva toiminta vaan pikemminkin oppiminen ja henkisen kasvun käsitteleminen.


Elokuvasta voi selvästi aistia, että se on ottanut jokseenkin vaikutteita Ghiblin tuotannosta. Erityisesti alussa mieleen tulee Henkien kätkemä, sillä tässäkin tarinassa lapsi joutuu jumiin rinnakkaismaailmaan. Poika ja pedon yliluonnollinen maailma on kuitenkin mukavasti aivan erilainen omilla otuksillaan ja säännöillään. Tietenkään se ei nyt osu lähellekään Henkien kätkemän visuaalista mielikuvitusrikkautta, mutta eipä sen tarvitsekaan.

Animaatiotyyliä tuli kyllä silmillä kovasti ihailtua. Ulkokuoressa on selkeästi tapahtunut kehitystä etenkin verrattaessa Hosodan ensimmäiseen elokuvaohjaukseen. Tässä tapauksessa visuaalisuus loistaa kuitenkin enemmän realistisemmalla puolella, kuten Tokion kaduilla kaikkine yksityiskohtineen, eikä niinkään itse rinnakkaismaailmassa. 

Poika ja peto on todella hyvin onnistunut anime-elokuva. Se kärsii pienestä tasapainon horjumisesta välillä, ja viimeinen kolmannes ei täysin tyydytä. Se ei kokonaisuudessaan ole mielestäni yhtä tiivis kuin vaikkapa samaisen ohjaajan The Girl who leapt through time, mutta se onnistuu silti pitämään minut mainiosti otteessaan. Seikkailu ei ole vain ryminöintiä vaan täynnä lämminhenkisyyttä, huumoria ja pidettäviä hahmoja. Tai no, yhdestä hahmosta en oikein vieläkään pidä. Nyt tarkoitan siis Jiromarua, joka on aika ärsyttävä mielestäni... Pientä miinusta tietenkin tuottaa myös pahis, jonka tarinankaari oli mielenkiintoinen mutta ei tarpeeksi käsitelty. Muutoin hahmoporukka on pidettävä ja toimivat hyvin ytimen ympärillä. Elokuva kuuluu helposti sinne todella hyvien animeleffojen joukkoon minulla, ja suosittelen sitä lämpimästi.







Elokuvan tiedot: www.imdb.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti