Top 8 vuoden 2011 animaatioelokuvat

Olenkin jo tehnyt Top-listan vuoden 2001 animaatioelokuvista, joten miksenpäs tekisi vastaavanlaista Top-listaa vuoden 2011 animaatioista. Kaikkia sen vuoden animaatiofilmejä en ole nähnyt enkä luultavasti aio katsoakaan (ihan vain motivaation puutteen vuoksi), ja siksi listaltani ne sitten puuttuvat (niitä taisivat näin nopeasti vilkuilemalla olla ainakin Happy feet 2 ja Smurffit). Olen katsonut yhteensä kahdeksan animaatioleffaa, jotka ovat ilmestyneet vuonna 2011, ja niitä ovat...

8. AUTOT 2

Voi Autot 2. Tuntuu, että aikalailla kaikki Pixar-fanit pitävät tätä studion heikoimpana tekeleenä, enkä yhtään ihmettele miksi. Minulla ei oikeastaan ole edes paljoa kommentoitavaa tästä elokuvasta, koska se oli niin puuduttavan tylsä. Tämä ja Autot 3 ovat sellaisia Pixarin filmejä, joiden katseleminen on todellista ajanhaaskausta näin suoraan sanottuna. Animaatiotyyli sentään on ihan kelpoa katseltavaa.

7. CHILDREN WHO CHASE LOST VOICES

Makoto Shinkai tuli tunnetuksi suositun Your name -animeleffan myötä. Hänen tuotantonsa on ollut mielestäni aika ailahtelevaista, vaikka Your name todellinen mestariteos onkin. Children who chase lost voices on hyvin tasapaksu ja hitaasti etenevä seikkailu, jossa ei oikein suurimmaksi osaksi tunnu tapahtuvan mitään merkityksellistä. Hahmotkin jäävät ohuiksi, ja omaperäisyyttä tarinasta puuttuu paljon. Leffan aloitus on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja lupaava, miksi harmittaakin että sen jälkeen alkaa hyvin tasainen alamäki. 

6. RANGO

Rango on oikeastaan varmaankin objektiivisesti hyvä leffa, mutta omaa mielenkiintoani se ei oikein kunnolla napannut. Senkin aloitus oli kyllä todella mielenkiintoinen ja lupaava, mutta jossain vaiheessa aloin vain tylsistymään sen ääressä. Tarina sijoittuu autiomaahan ja villiin länteen, jossa kameleonttilisko Rango seikkailee. Mukana on komediaa ja jännitystä, ja joidenkin mieleen leffa varmastikin saattaa olla.

5. NALLE PUH

En ole mikään Nalle Puh -elokuvien suuri fani. Sen sijaan pidin lapsena kyllä siitä Tv-ohjelmasta kovasti sekä Nasun suuresta elokuvasta. Vuoden 2011 Nalle Puh on ihan kelpoa katseltavaa, jossa tutut sympaattiset hahmot lämmittävät mieltä, ja mukana on kivasti huumoriakin. Kovin mieleenpainuva se ei kuitenkaan lopulta ole, mutta kyllä sen kertaalleen positiivisin mielin katsoi.

4. SAAPASJALKAKISSA 

Saapasjalkakissa on tuttu hahmo Shrek-elokuvista. Jopa niin suosittu hahmosta taisi tulla, että sen ansiosta hänestä tehtiin ihan oma elokuvakin. Saapasjalkakissa kertoo nimikkohahmonsa syntytarinan, ja luvassa onkin toimiva joskin hyvin ennalta-arvattava seikkailu. Jossain määrin yllätyin positiivisesti katsoessani tätä, mutta pahis olisi voinut olla mielestäni parempi. Huumoria filmistä ei kuitenkaan jää puuttumaan.

3. HOTARUBI NO MORI E

Hotarubi no mori e on suhteellisen pidetty animeleffa, vaikka en itse ihan sen hypetykseen päässyt. Voi olla, että odotin hahmoilta hieman enemmän syvyyttä, sillä lyhyen keston vuoksi jäin kaipaamaan jotain vielä enemmän. Silti kyseessä on oikein sympaattinen ja hieman koskettavakin tarina kahdesta ystävyksestä. Liikaa juonta en lähtisi availemaan, jotta en spoilaisi mitään niiltä jotka eivät ole tätä nähneet...

2. KUNG FU PANDA 2

Olen vasta hiljattain katsonut kaksi ensimmäistä Kung Fu Pandaa. Tämä jatko-osa oli yllättävän toimiva, vaikka pidinkin ensimmäisestä osasta kyllä enemmän. Päähenkilö Po saa viimein tietää enemmän menneisyydestään ja oikeista vanhemmistaan. Toiminnallista seikkailua on taas luvassa kera maittavan huumorin ja mainioiden hahmojen. Ykkösosan tapaan tässäkin on onnistuttu saamaan kuitenkin huumorin vastapainoksi myös hieman koskettavuutta etenkin lopussa.

1. KUKKULAN TYTTÖ, SATAMAN POIKA

Gorô Miyazakin maine ei kovin hyvä ole, etenkin vuoden 2006 Maameren tarinoiden ja nyt suht tuoreen Aya ja noidan vuoksi. Silti mies onnistui tekemään yllättävänkin hienon animeleffan vuonna 2011. Kukkulan tyttö, sataman poika ei ole fantasiaa pursuava Ghibli, vaan hyvin maanläheinen slice of life kouludraamaromanssi. Se sisältää silti mainiota huumoria, koskettavuutta ja sympaattisia hahmoja. Myös mukaansatempaava tunnelma ja upea soundtrack ansaitsevat mainintansa.

Kuvat: www.wikipedia.com, www.imdb.com

Arvostelu: Autot, Autot 2 ja Autot 3

Taas iski jonkin sortin laiskuus, kun en jaksa tehdä yksittäisiä arvosteluja. Toisaalta syynä on myöskin se, että kaksi näistä elokuvista olivat yksinkertaisesti niin mielenkiinnottomia, että en niistä paljoa tekstiä saisi aikaan. Arvostelussa olisi siis Pixarin Autot, Autot 2 ja Autot 3. Vaikka Top 10 Pixarin elokuvat listassa annoin sellaista vaikutelmaa, etten katsoisi ei-nähtyjä Pixareita (Autot trilogia, Doria etsimässä, Monsterit yliopisto) läpi, niin nyt tuli asiaan muutos. Olen saanut kunnon asenteen ja innon tehdä Pixar-maratonia. Edelliset kuukaudet ja oikeastaan melkeinpä kokonaiset kaksi vuotta olen enemmänkin keskittynyt läpikäymään disney-klassikkoja, ja siinä hommassa olenkin jo reippaasti edennyt. (Disney-klassikoista minulla onkin enää katsomatta Fantasia 2000, Kolme Caballeroa, Melody time ja Aivan villit, joista viimeisimmän näkemistä en todellakaan odota innolla...) Mutta sitten itse asiaan...

AUTOT (2006)

Tarinan keskiössä seurataan kilpa-auto Salama McQueenia, joka joutuu Kaliforniaan matkatessaan eksyksiin kuljetusrekkansa Maken kyydistä. Tarinan pointtina on Salaman kasvaminen egoilijasta paremmaksi persoonaksi. 

Olen muistaakseni nähnyt Autot-elokuvan ehkä kerran lapsena, mutta en siitä silloin innostunut yhtä paljoa kuin pikkuveljeni. Sen sijaan muistan pitäneeni kovasti Autot-PS-pelistä, joka olikin paljon kovempi tapaus. Nyt aikuisen silmin tämä leffa oli kuitenkin yllättävän kelpo. Aluksi kilpa-autojen egoilu ja esittely sun muu oli aika luotaantyöntävää, mutta Syylari Cityssä homman rauhoittuessa huomasin seuraavani elokuvaa aidosti kiinnostuneena. Mitään isoja tunteita ei leffa minussa kuitenkaan lopulta herättänyt, eikä sen huumori ja juoni ole samaa laadullista tasoa kuin monissa muissa Pixarin leffoissa. Aivot narikkaan filminä Autot kuitenkin toimii hyvin, kunhan sen maailman epäloogisuuksia ei pysähtele miettimään. Hieman turhan pitkitetty leffa mielestäni oli, eli kesto olisi voinut kyllä olla vähän lyhyempi. Pikkupojille tämä on varmaan aikalailla must-see, ja heillehän tämä on ensisijaisesti suunnattukin.

AUTOT 2&3 (2011, 2017)

Siinä missä ensimmäinen leffa yllätti minut positiivisesti, niin jatko-osat olivat aivan tajuttoman mielenkiinnottomia. Kaksi uutta inhokki-Pixar-elokuvaani nämä ehdottomasti ovat, niin tuskallista niiden katsominen oli. Huonompi oli ehdottomasti kuitenkin Autot 2, joka ei ollut mitään muuta kuin sekoilua ilman ihmeempää juonta. Kolmososassa taas...hehheh, en edes muista mikä sen juoni oli. Niin latteita näiden kahden leffan tarinat ja hahmot olivat, että niiden katsomisen olisi aivan hyvin voinut jättää väliin. Toisaalta into katsoa kaikki Pixarit läpi on sen verran kova, että pakkohan se on... Mutta joo, eipä minulla ole oikeasti paljoa mitään sanottavaa näistä. Kumpikaan ei viihdyttänyt minua millään lailla, en tiedä oliko esim. huumori liian lapsellista vai missä mättäsi näin pahasti. Todellista rimanalitusta kyllä Pixarilta. Varmaankin pikkupojille (ja toki joillekin muillekin) saattavat toimia, mutta valitettavasti minulle kumpikaan filmi ei toiminut yhtään. Uudelleen niitä ei onneksi ole pakko katsoa, huh...

Ps. Toivon hartaasti, että Doria etsimässä ja Monsterit yliopisto olisivat parempia jatko-osia kuin nämä Autot 2&3. Aion niiden yhteydessä katsoa ykkösosatkin kertauksen vuoksi läpi, ja saatan tehdä tupla-arvostelut kummastakin ykkös- ja kakkososasta. Tavoitteena olisi sitten jossain vaiheessa rankata kaikki Pixar-elokuvat järjestykseen...

Kuvat: www.wikipedia.com