Top 8 Disneyn hopeakauden elokuvat

Disneyn klassikoista kirjoittaminen on minulla nyt kyllä tosiaankin tainnut vaihtua arvosteluista Top-listoihin. Ehkäpä pidän lopulta enemmän listojen luomisesta, sillä yhden arvostelun kirjoittaminen vie melko paljon aikaa. Etenkin kun kirjoittelen tänne blogiini sen verran mitä opiskelujen ohessa ehdin ja jos vain ideoita löytyy. Tosin eipä sitä olekaan arvostelematta tältä listalta kuin sijoilla 4. ja 2. olevat elokuvat, ja kultakauden leffoista minulla on arvostelematta Dumbo ja Fantasia. Kaikki renesanssiajan filmit taas olen arvostellut. Disney revival era-listalla ainoastaan Nalle Puh on sellainen, jota en ole arvostellut.

 
Mutta jaarittelut sikseen, haluan ehdottomasti jatkaa tätä Disneyn klassikoiden paremmuusjärjestykseen laittamista kausittain! Syynä yksinkertaisesti se, että se on paljon helpompaa kuin että laittaisi kaikki klassikot (joita on tällä hetkellä 60) järjestykseen. Tällä kertaa on vuorossa Disneyn hopeakauden elokuvat. Disneyn hopeakauteen kuuluvat Tuhkimo, Liisa Ihmemaassa, Peter Pan, Kaunotar ja Kulkuri, Prinsessa Ruusunen, 101 Dalmatialaista, Miekka kivessä ja Viidakkokirja.

8. MIEKKA KIVESSÄ

Miekka kivessä on seuraavan leffan kanssa ainoat hopeakauden klassikot, joita en ole nähnyt lapsena. Nostalgiavaikutus siis puuttuu kokonaan. Miekka kivessä on mielestäni valitettavan kehno disneyelokuva: siitä nimittäin tuntuu puuttuvan juoni kokonaan, ja leffa tuntuu alkavan kunnolla vasta loppupuolella, kun se jo sitten loppuu. Huumoria kyllä teoksesta löytyy, etenkin Merlinin ja Matami Mimmin taistelu oli viihdyttävää katsottavaa. Mutta kokonaisuutena kyseessä on yksiä tyhjimpiä disneyleffoja, eikä minua huvittaisi katsoa sitä toista kertaa.

7. VIIDAKKOKIRJA

Kun monia disney-klassikoiden listauksia katselee, niin hyvin monesti Viidakkokirja on niissä melko korkealla, jopa Top 10:ssä. Itse en oikein ymmärrä, mikä tässä leffassa niin hienoa on. Vai voisiko se sitten johtua nostalgiasta monen disneyfanin kohdalla? Olen tosiaan nähnyt Viidakkokirjan vasta aikuisena, ja olen ekasta katselukerrasta lähtien pitänyt sitä vain oikein kelpona. Siinä riittää hauskoja hetkiä, siinä on pääosin hyviä lauluja, ja hahmot itse Mowglia lukuunottamatta jaksavat kiinnostaa. Kuitenkin sisältöön mahtuu muutamia melko tylsiäkin hetkiä, ja pahis Shere Khanin toteutus voisi olla hieman synkempikin.

6. LIISA IHMEMAASSA

Muistelen katsoneeni tätä leffaa tosi monestikin lapsena. Silti siinä myöskin oli paljon ärsyttävyyksiä, etenkin pahiksena toimiva Hertta kuningatar on mielestäni yksiä ärsyttävimpiä disneyhahmoja. Nyt aikuisena siedän leffan ärsyttävyyksiä kuitenkin paremmin, ja löytyyhän sitä Hertta kuningattaren puolelta ihan huvittaviakin juttuja. Pääosin pidän Liisa Ihmemaassa-elokuvaa oikein viihdyttävänä klassikkona, mutta mitään isoa suosikkia siitä ei ole minulle muodostunut.

5. TUHKIMO

Tuhkimo on hopeakauden leffoista sellainen, josta haluaisin pitää enemmänkin. Muut hahmot kuin itse Tuhkimo tuntuvat saavan enemmän ruutuaikaa, mikä haittaa leffan sujuvuutta välillä. Etenkin hiiret ja Lucifer tuntuvat vievän liikaakin huomiota itse olennaisesta. Sen sijaan Kuningas ja Suurherttua ovat oikein mainioita hahmoja ja hauskaa seurattavaa. Prinssi jää harmillisesti yhtä ontoksi kuin Lumikissakin. Tuhkimo itse on kuitenkin suosikkini vanhemmista disney-prinsessoista, koska hänellä on jo selvästikin enemmän luonnetta, mikä tekee hänestä Lumikkia ja Auroraa samaistuttavamman.

4. KAUNOTAR JA KULKURI

Kaunotar ja Kulkuri on oikein viehättävä tarina kahden koiran välisestä romanssista. Leffassa ei oikeastaan niinkään tunnu olevan juonta, vaan hahmot vain oleskelevat ja tekevät asioita. Kaunotar itse on mielestäni oikein onnistunut hahmo, ja etenkin pentuna hän on suloinen! Hänen ja Kulkurin romanssi on toteutettu yllättävänkin realistisen tuntuisesti, sillä se ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Leffan spagettikohtaus on todella romanttinen, ja samaan aikaan taustalla soiva Bella notte on kaunis ja tarjoaa ihanat kylmät väreet.

3. PRINSESSA RUUSUNEN

Prinsessa Ruusunen on ehdottomasti hopeakauden elokuvista kaikista taiteellisin sen upean animaatiotyylin ja hienon musiikin ansiosta! Tuntuu hassulta, että pikkutyttönä en oikein pitänyt siitä, mutta tässä nyt sitten kuitenkin sijoitan sen jopa näin korkealle. Prinsessa Ruusunen on itse asiassa tällä hetkellä suosikkini vanhemmista prinsessaleffoista, koska sen kerronta on Lumikkiin ja Tuhkimoon verrattuna sujuvampaa, ja turhat kohelluskohtaukset on jätetty minimiin. Silti tästäkin leffasta löytyy miinuksensa: Aurora ei ole päähahmona kovin kummoinen, ja tarinan romanssi on hyvin kiirehditty. Satuna Prinsessa Ruusunen on kuitenkin viehättävä ja tunnelmallinen, ja Pahatar on oikein onnistunut pahis. Mainiota huumoria mukaan tuovat haltiatarkummit sekä kuninkaat.

2. 101 DALMATIALAISTA

Pidin 101 Dalmatialaisesta lapsena, ja pidän siitä yhä oikein paljon. Kyseessä on vain yksinkertaisesti yksiä viihdyttävimpiä disneyleffoja, koska siitä löytyy mainiosti huumoria ja jännitystä. Pahiksena toimiva Cruella De Vil on erittäin onnistunut, etenkin tämän pahislaulu Rogerin esittämänä on aina huvittavaa seurattavaa. Tietysti myös itse Anita ja Roger ovat oikein hurmaava pari. Eläinhahmot Pongoa lukuunottamatta eivät ole kovin muistettavia, mutta toimivat silti tarinassa hyvin. 

1. PETER PAN

Joudun myöntämään, että ellei minulla olisi niin vahvaa nostalgista sidettä Peter Paniin, se tuskin olisi ykkösenä. En kuitenkaan mahda itselleni (enkä sisäiselle lapselleni) mitään. Voisin silti kuvitella että ilman nostalgiaakin nauttisin tästä: kyseessähän on yksiä hauskimpia disneyleffoja etenkin Kapteeni Koukun ansiosta! Lisäksi tässä filmissä on vain sitä todellista disneytaikaa. Haaveilin aina lapsena että osaisin lentää kuten Peter Pan, ja että pääsisin itsekin Mikä-Mikä-Maahan. Löytyyhän sitä leffasta etenkin nyt aikuisena heikkouksiakin: itse Peter ja muutama muu hahmo nimittäin onnistuvat olemaan välillä melko ärsyttäviä. Kapteeni Koukku taasen taitaa olla nykyään suosikkihahmoni leffasta, ja kyseessä onkin yksi suosikkipahiksistani. 

Mihin järjestykseen te laittaisitte Disneyn hopeakauden elokuvat?

Kuvat: www.imdb.com

Top 10 romanttiset Disney laulut

Tällä kertaa teki mieli mietiskellä, mitkä ovat mielestäni parhaimmat romanttiset Disney laulut. Niitä valitessa minulle merkitsi pitkälti kohtausten tunnelma ja tietenkin se, kuinka kovasti kyseisestä laulusta pidän. Lisäsin niihin Youtube-linkit, eli voit halutessasi kuunnella niitä klikkaamalla laulun nimeä.

10. MA BELLE EVANGELINE

(Prinsessa ja sammakko)

9. ONCE UPON A DREAM

(Prinsessa Ruusunen)

8. BELLA NOTTE

(Kaunotar ja Kulkuri)

7. I SEE THE LIGHT

(Kaksin karkuteillä)

6. LOVE

(Robin Hood)

5. LOVE WILL FIND A WAY

(Leijonakuningas 2)

4. IF I NEVER KNEW YOU

(Pocahontas)

3. SO THIS IS LOVE

(Tuhkimo)

2. A WHOLE NEW WORLD

(Aladdin)

1. TALE AS OLD AS TIME

(Kaunotar ja hirviö)

...numero ykkönen oli minulle itsestäänselvyys jo ennen listan tekemistä. :)

Mitkä romanttiset Disney laulut ovat teidän suosikkejanne?

Edit: 19.2.2023

Kuvat: www.animationscreencaps.com

Arvostelu: Tuhkimo ~ Cinderella (1950)

 TUHKIMO

Ohjaus: Clyde Geronimi, Wilfred Jackson, Hamilton Luske

Pääosissa: Ilene Woods, Eleanor Audley, Verna Felton, Claire Du Brey, Rhoda Williams, James MacDonald

Genre: animaatio, fantasia

Kesto: 1h 14min

Tällä kertaa voisi hypätä hieman vanhemman disney-klassikon pariin. Tuhkimo on kovastikin tuttu elokuva lapsuudestani. Erityisesti mieleeni on jäänyt kohtaus, jossa hiiret valmistavat Tuhkimon mekkoa, sillä se esitettiin Samu Sirkan joulutervehdyksessä. Aikuisena minun ei ole Tuhkimon pariin tullut juurikaan palailtua. Muistan, että lapsena pidin näiden vanhojen prinsessaelokuvien joukosta eniten Lumikista, ja sen pariin minun on yllättäen tullutkin yhä palailtua. Vähiten taas pidin Prinsessa Ruususesta.

Tuhkimo kertoo nimensä mukaisesti Tuhkimosta, joka menetti nuorena isänsä ja jäi täten äitipuolensa armoille. Äitipuoli on hyvin kylmä ihminen, joka teki tyttösestä talonsa piian. Hänellä on kaksi tytärtä, Drizella ja Anastasia, jotka ovat yhtä ilkeitä kuin äitinsä. Tuhkimo raataa talossa yötä päivää, mutta hänen sisällään on silti unelmoiva ja parempaan huomiseen uskova puoli.

Elokuvan juoni ei ole kovin yhtenäinen. Se tuntuu kertovan sekä itse Tuhkimosta että hänen hiiri-ystävistään. Lapsena kokonaisuus viihdytti erinomaisesti, mutta näin aikuisena hiiri-osiot tuntuvat hieman turhan pitkiltä. Ne eivät ole varsinaisesti tylsiä, mutta vievät huomion olennaisesta muualle. Hiiristä keskeisimmiksi hahmoiksi nousevat Vili ja Huli, jotka ovat oikein hauskoja. Heidän ja myös Tuhkimon riesana taloudessa asustelee hyvin ilkeä Lucifer-kissa. Äitipuoli ja sisarpuolet ovat myös hyvin ilkeinä esitettyjä hahmoja, eikä heistä oikein juuri hyviä puolia esille nousekaan. Äitipuoli (Lady Tremaine) on silti hyvin onnistunut pahis, sillä hän vaikuttaa ylpeältä ja kohtelee Tuhkimoa aika alistavalla tavalla. Itse Tuhkimo on erittäin ystävällinen ja unelmoiva neitonen, joka joutuu tahattomasti kärsimään muiden julmasta kohtelusta. Hänessä on silti kiltteytensä lisäksi yllättävän vahva puoli, sillä hän jaksaa pysyä kärsivällisenä ja uskoa että asiat vielä jonain päivänä paranisivat.

Elokuvan jatko-osat nähneenä voin todeta, että niissä Anastasiasta paljastuu hyvin mielenkiintoisia puolia. Erityisesti kolmas osa, Taikansa kutakin, oli yllättävän positiivinen katselukokemus. Kakkososa taas taisi olla aika tylsä, vaikka lapsena siitäkin pidin. (Niistä voisi itse asiassa vaikkapa tehdä arvosteluakin joku kerta.)

Muita hahmoja ovat sitten vielä linnan väki, joista keskeisimpiä ovat prinssi, kuningas ja Suurherttua. Prinssi jää harmillisesti kokonaan ilman mitään luonnetta, joten hänestä ei oikeastaan välitä leffan aikana ollenkaan. Sen sijaan mainiota viihdykettä tarjoavat hänen isänsä kuningas sekä suurherttua. Kuningas on ihanan hupsu mutta myös yllättävän äkkipikainen hahmo. Erityisesti mieleenpainuva ja hauska kohtaus on se, jossa hän uneksii tulevista lapsenlapsistaan. Suurherttua tarjoaa myös hauskoja kohtauksia, mitkä tuovat mukavaa lisätäytettä kokonaisuuteen etenkin aikuiskatsojille. Eikä pidä tietenkään unohtaa Haltiatarkummia, joka auttaa Tuhkimoa erittäin murheellisessa tilanteessa.

Tuhkimo on tietenkin musikaali. Laulut eivät ole mitenkään päähän soimaan jääviä, mutta ne toimivat silti kokonaisuudessa moitteettomasti. Itselleni mieleenpainuvin niistä on So this is love, jonka aikana Tuhkimo ja prinssi tanssivat. Ja kyseinen laulu onkin ehdottomasti yksi suosikeistani mitä disneyn romanttisiin lauluihin tulee! Vaikka heidän romanssinsa on melko kiirehditty, on kyseiseen kohtaukseen onnistuttu luomaan erittäin romanttinen tunnelma. Muita lauluja ovat A Dream is a wish your heart makes, Sing sweet nightingale sekä Bibbidi Bobbidi Boo.

Tuhkimo on hyvä elokuva, mutta se olisi vielä parempikin jos itse nimikkohahmoa nähtäisiin enemmän, jolloin hahmon luonne saisi enemmän syvyyttä alleen. Tuhkimo on kuitenkin ehdottomasti vanhojen disney-prinsessojen joukosta suosikkini, koska hän on heistä helpoiten samaistuttava. Ja onhan elokuvassa todellista disneytaikaa, jonka aistii etenkin mekon taikomiskohtauksessa ja So this is loven aikana. Hiiret ja Lucifer ovat hauskaa seurattavaa, vaikka heidän sijaan seuraisin mieluummin enemmän itse Tuhkimoa. Kokonaisuudessaan kyseessä on kuitenkin viehättävä klassikko, vaikka aivan suosikkieni joukkoon se ei disneyltä ylläkään.

Elokuvan tiedot: www.imdb.com

Kuvat: wikipedia.com, animationscreencaps.com