Näytetään tekstit, joissa on tunniste dreamworks. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dreamworks. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. joulukuuta 2020

Arvostelu: Egyptin prinssi ~ The Prince of Egypt (1998)

 EGYPTIN PRINSSI


Ohjaus: Brenda Chapman, Steve Hickner, Simon Wells
Pääosissa: Val Kilmer, Ralph Fiennes, Michelle Pfeiffer, Sandra Bullock, Jeff Goldblum, Danny Glover, Patrick Stewart, Helen Mirren
Genre: animaatio, draama
Kesto: 1h 39min


Egyptin prinssi on vuonna 1998 ilmestynyt DreamWorksin tuottama elokuva, jonka juoni pohjautuu Raamatun tarinaan Exoduksesta. En nähnyt elokuvaa koskaan lapsena, mikä onkin harmi. Sen sijaan muistan katselleeni erästä toista DreamWorksin raamatullista teosta, Joosef - unten kuningasta.

Tarina sijoittuu muinaiseen Egyptiin. Faarao on antanut sotilailleen käskyn tappaa kaikki heprealaiset poikavauvat. Eräs naisorja Jokebed päättää pelastaa oman poikansa murhalta asettamalla tämän koriin ja laskemalla jokeen. Vauva kuljeksii virran mukana temppeliin, josta hänet ottaa hoiviinsa kuningatar Tuya. Kuningatar nimeää pojan Moosekseksi, ja tämä kasvaa hänen ja faaraon ottolapsena kera oikean poikansa Ramseksen.

Aikuisena Mooses on hyvin ylpeä, vastuuntunnoton ja yllyttää veljeänsä Ramsesta myös pahantekoihin ja laiskotteluun. Ramseksesta olisi jonain päivänä tuleva seuraava faarao, joten hänen ei tietenkään sopisi käyttäytyä kuinka lystää. Heidän isänsä onkin ankara hänelle, nimittäen häntä jopa "heikoksi lenkiksi". Ramses kasvaakin sen vuoksi melkoisen paineen alla toivoen, että hänestä tulisi isänsä veroinen hallitsija, ja että hän saisi tältä enemmän kunnioitusta osakseen. 


Kun Moosekselle selviää oma alkuperä, alkaa hän nähdä orjien kohtelun erilaisin silmin ja lopulta karkaa temppelistä kauas pois. Hän löytää matkansa varrella kaltaisiaan ihmisiä sekä oikeat sisaruksensa. Pian hän saa yhteyden Jumalaan, joka puhuu hänelle neuvoen, että heprealaiset orjat pitäisi saada vapaiksi. Mooses saa valtikkaansa Jumalan voimat, joiden avulla hän toteuttaisi käskyn. Sillä välin Ramseksesta on tullut jo oikea faarao, joka hallitsee koko Egyptiä.

Tarinan mustavalkoisuutta karttava asetelma onkin erittäin mielenkiintoinen: kaksi veljestä päätyy kovaan vastakkainasetteluun sillä tavoin, että kumpikaan heistä ei ole puhtaasti paha tai hyvä. Elokuvaa katsoessa olin ehkä hieman enemmän Mooseksen ja hänen porukkansa puolella, mutta sympatisoin vahvasti myös Ramsesta. Hän on kasvanut isänsä ankaran käsittelyn alla peläten olevansa heikko, jos hän ei onnistu tavoitteissaan. Hän ei myöskään anna tuosta noin vain muiden käskytellä itseään. Mooses taas haluaa vain kansansa vapaaksi kurjasta orjakohtelusta. 

Vaikka elokuvalla onkin vahva Raamattuun perustuva juoni, ei teos ylly missään vaiheessa tuputtamaan uskontoaan katsojalle. Ainakaan itselleni ei tullut mitenkään sellainen olo katsoessani leffaa, pikemminkin seurasin vahvasti perheenjäsenten välisiä kinkkisiä suhteita. Tietysti sitä katsoessa saa hieman yleissivistystä kun oppii Exodukseen liittyvän tarinan. Hahmot ovat monimutkaisia ja jopa ristiriitaisin sävyin värjättyjä, mikä varmistaa sen, että katsoja näkee tapahtumat hyvin monipuolisella tavalla. Tarina pysyy mahtipontisena ja synkkäsävyisenä koko keston ajan, mutta mukaan mahtuu silti sopivasti huumoria ja kevyempiäkin hetkiä. Toisin kuin Disneyn elokuvissa, tässä ei kuitenkaan käytetä mitään väkinäisiä huumorihahmoja, vaan hauskat hetket toteutetaan luonnollisemmin tarinan keskeisimpien hahmojen kautta. Ainoa heikoksi lenkiksi päätyvä asia on elokuvan lopetus, joka jostain syystä ei jätä sataprosenttisen tyytyväistä tunnetta.


Egyptin prinssin musiikkien soidessa taustalla ei meinaa millään uskoa, että kyseessä on tosiaan DreamWorksin elokuva. Ne ovat nimittäin suorastaan mahtavia ja aikaansaavat katsojassa ihan kylmiä väreitä! Musikaalinumeroita ovat Deliver UsRiver LullabyAll I ever wantedThroughout Heaven's EyesPlaying with the Big BoysThe Plagues ja When You Believe. Deliver Us on mahtipontinen aloitus, josta tulee heti tunne että kyseessä on uniikki animaatio. River Lullabyn aikana Mooseksen oikea äiti hylkää tämän jokeen. All I ever wanted on voimakkaasti luotu kohtaus, jonka aikana Mooses tajuaa kuuluvansa temppelin ulkopuolelle. Mieleeni jäi kaikista erityisimmin kuitenkin The Plagues, joka on tajuttoman voimakastunteinen laulu juuri sille luotuun kohtaukseen.

Animaatiotyyli on erittäin tyylikästä ja värikästä ja se sopii tällaiseen elokuvaan juuri täydellisesti. Sitä katsoessa tuleekin helposti olo, että tekisipä tämäkin studio vielä käsinpiirrettyjä animaatioita. 

Egyptin prinssi todella dramaattinen ja upea elokuva! Se esittää raamatullisen tarinansa tyylikkäästi alentumatta missään vaiheessa tuputtamaan uskontoaan katsojan kurkusta alas. Tarina on animaatioelokuvaksi poikkeuksellisen synkkä ja aikuismainen sisältäen monipuolisia ja harmaasävyisiä hahmoja sekä vahvasti mukaansa tempaisevan asetelman. Musiikit ovat suorastaan tajunnanräjäyttäviä, niin täynnä voimakasta tunnetta ne ovat. Elokuvan lopetus ei kuitenkaan jostain syystä jätä täysin tyytyväistä oloa, ja se onkin ainoa miinus. Muuten kyseessä saattaa hyvinkin olla paras sekä eeppisin näkemäni DreamWorksin elokuva.






Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Kuvat: www.wikipedia.com, www.animationscreencaps.com


keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Arvostelu: Spirit - villi ja vapaa ~ Spirit: Stallion of the Cimarron (2002)

 SPIRIT - VILLI JA VAPAA


Ohjaus: Kelly Asbury, Lorna Cook
Pääosissa: Matt Damon, James Cromwell, Daniel Studi, Chopper Bernet
Genre: animaatio, seikkailu
Kesto: 1h 23min


Spirit - villi ja vapaa on yksiä lapsuuden suosikkileffojani. Luulisin, että ellei isosiskoni olisi ollut niin kova heppatyttö, ei välttämättä Spirit olisi minulle yhtä tuttu elokuva. Yhä aikuisenakin teoksen pariin palaaminen on aivan ihanaa, ja mielestäni kyseessä on yksi DreamWorksin aliarvostetuimmista elokuvista.

Tarinan keskiössä seurataan nimensä mukaisesti mustangiori Spiritiä, joka elää vapaana laumansa kanssa luonnossa. Eräänä päivänä lähistölle saapuu ihmisiä, joita Spirit päättää mennä tutkailemaan. Sen seurauksena käykin huonosti, sillä hän joutuu heidän vangiksi. Niin alkaa kova taistelu: voiko kukaan kesyttää niin vahvaluontoista ja vapaasieluista hevosta kuin Spirit?


Elokuva on poikkeuksellisesti sellainen, jossa eläimet eli tässä tapauksessa hevoset eivät lainkaan puhu, ja se on mielestäni erittäin mainio ratkaisu! Hevosten elekieli on nimittäin toteutettu oikein helposti ymmärrettävällä tavalla tunteiden ilmaisun ja hirnumisen avulla. Tietysti puheäänenä kuullaan Spiritin sisäinen ääni, mikä selventää joitakin asioita elokuvan edetessä. Välillä on myös muutenkin hauska kuulla, mitä kaikkea Spirit muista hahmoista ajattelee.

Tarinana elokuva nappaa minut yhä aikuisenakin mukaansa. Vaikka kyseessä ei ole mikään jännittävimmästä päästä oleva animaatio, on siinä jotain mikä jaksaa vetää puoleensa. Se jokin on mielestäni ihana tunnelma, erinomainen musiikki ja mielenkiintoiset hahmot. Tietysti yksi syy voi olla myös nostalgia, mutten usko sen olevan ainoa syy. 

Keskeisenä juonena on päähenkilön emotionaalinen kamppailu, johon hän joutuu tullessaan ihmisten sieppaamaksi. Spirit on päähenkilönä erittäin hyvin onnistunut, sillä hänessä on vahvaa luonnetta ja vapauden henkeä mutta silti myös tunnetta. Katsojan on helppoa samaistua häneen vaikeuksien saapuessa eteen. Muita tärkeimpiä hahmoja ovat intiaanimies Pikku Puro ja tämän tamma Sade. Pikku Puro tuo mielenkiintoista näkemystä esille eroten monista muista elokuvan ihmisistä: vaikka aluksi hän yrittääkin kesyttää Spiritiä, oppii hän lopulta ymmärtämään tätä. Heidän välille on onnistuttukin luomaan kaunis ja sydäntä lämmittävä mutta lyhytaikainen ystävyys. Sade on myös erittäin mielenkiintoinen hahmo, ja hänen ja Spiritin välille kehkeytyy erityinen yhteys.

Useimmiten DreamWorksin elokuvat eivät mene syvälle tunteisiin, mutta voi poju kuinka silmäni vetistelivät tämän leffan aikana. En tiedä johtuuko se nostalgiasta vai herkästä tunnelmasta kera musiikin. Tunteikkaitta kohtauksia todellakin riittää, jotka ainakin minuun uppoavat. 


Musiikki taas on todella upeaa. Laulut esittää Bryan Adams (Riki Sorsa). Erityisesti seuraavat laulut ovat aivan uskomattoman tunteellisia: Here I am, You can't take me ja Homeland. Get off my back on myös mainitsemisen arvoinen laulu, jonka aikana on aina hauskaa seurata ihmisten yritystä kesyttää Spiritiä.

Spirit - villi ja vapaan ympärillä ei ehkä liehu mitkään mestariteoksen liput, mutta se on kyllä ehdottomasti yksiä tunteellisimpia animaatioita mitä tiedän. Päähenkilö-Spiritin tarinankaari jaksaa yhä kiinnostaa, koskettaa ja lämmittää sydäntä, ja muutkin hahmot tempaisevat aina mukaansa. Tietysti leffa saa minulta myös automaattisesti nostalgialisän, vaikka en usko sen olevan ainoa syy että tästä pidän. Kyseessä on mielestäni DreamWorksin hienoimpia elokuvia, miksi se ansaitsisi rutkasti enemmän huomiota kuin se on saanut. Erityisesti lapsikatsojille Spirit on varmasti mieleen, ja tarjoaahan se sydäntä lämmittäviä opetuksia liittyen ystävyyteen ja luonnoneläinten oikeanlaiseen kohteluun.







Elokuvan tiedot: www.imdb.com
Kuvat: wikipedia.com, madlyodd.com, horseyhooves.com