Top 8 Disneyn hopeakauden elokuvat

Disneyn klassikoista kirjoittaminen on minulla nyt kyllä tosiaankin tainnut vaihtua arvosteluista Top-listoihin. Ehkäpä pidän lopulta enemmän listojen luomisesta, sillä yhden arvostelun kirjoittaminen vie melko paljon aikaa. Etenkin kun kirjoittelen tänne blogiini sen verran mitä opiskelujen ohessa ehdin ja jos vain ideoita löytyy. Tosin eipä sitä olekaan arvostelematta tältä listalta kuin sijoilla 4. ja 2. olevat elokuvat, ja kultakauden leffoista minulla on arvostelematta Dumbo ja Fantasia. Kaikki renesanssiajan filmit taas olen arvostellut. Disney revival era-listalla ainoastaan Nalle Puh on sellainen, jota en ole arvostellut.

 
Mutta jaarittelut sikseen, haluan ehdottomasti jatkaa tätä Disneyn klassikoiden paremmuusjärjestykseen laittamista kausittain! Syynä yksinkertaisesti se, että se on paljon helpompaa kuin että laittaisi kaikki klassikot (joita on tällä hetkellä 60) järjestykseen. Tällä kertaa on vuorossa Disneyn hopeakauden elokuvat. Disneyn hopeakauteen kuuluvat Tuhkimo, Liisa Ihmemaassa, Peter Pan, Kaunotar ja Kulkuri, Prinsessa Ruusunen, 101 Dalmatialaista, Miekka kivessä ja Viidakkokirja.

8. MIEKKA KIVESSÄ

Miekka kivessä on seuraavan leffan kanssa ainoat hopeakauden klassikot, joita en ole nähnyt lapsena. Nostalgiavaikutus siis puuttuu kokonaan. Miekka kivessä on mielestäni valitettavan kehno disneyelokuva: siitä nimittäin tuntuu puuttuvan juoni kokonaan, ja leffa tuntuu alkavan kunnolla vasta loppupuolella, kun se jo sitten loppuu. Huumoria kyllä teoksesta löytyy, etenkin Merlinin ja Matami Mimmin taistelu oli viihdyttävää katsottavaa. Mutta kokonaisuutena kyseessä on yksiä tyhjimpiä disneyleffoja, eikä minua huvittaisi katsoa sitä toista kertaa.

7. VIIDAKKOKIRJA

Kun monia disney-klassikoiden listauksia katselee, niin hyvin monesti Viidakkokirja on niissä melko korkealla, jopa Top 10:ssä. Itse en oikein ymmärrä, mikä tässä leffassa niin hienoa on. Vai voisiko se sitten johtua nostalgiasta monen disneyfanin kohdalla? Olen tosiaan nähnyt Viidakkokirjan vasta aikuisena, ja olen ekasta katselukerrasta lähtien pitänyt sitä vain oikein kelpona. Siinä riittää hauskoja hetkiä, siinä on pääosin hyviä lauluja, ja hahmot itse Mowglia lukuunottamatta jaksavat kiinnostaa. Kuitenkin sisältöön mahtuu muutamia melko tylsiäkin hetkiä, ja pahis Shere Khanin toteutus voisi olla hieman synkempikin.

6. LIISA IHMEMAASSA

Muistelen katsoneeni tätä leffaa tosi monestikin lapsena. Silti siinä myöskin oli paljon ärsyttävyyksiä, etenkin pahiksena toimiva Hertta kuningatar on mielestäni yksiä ärsyttävimpiä disneyhahmoja. Nyt aikuisena siedän leffan ärsyttävyyksiä kuitenkin paremmin, ja löytyyhän sitä Hertta kuningattaren puolelta ihan huvittaviakin juttuja. Pääosin pidän Liisa Ihmemaassa-elokuvaa oikein viihdyttävänä klassikkona, mutta mitään isoa suosikkia siitä ei ole minulle muodostunut.

5. TUHKIMO

Tuhkimo on hopeakauden leffoista sellainen, josta haluaisin pitää enemmänkin. Muut hahmot kuin itse Tuhkimo tuntuvat saavan enemmän ruutuaikaa, mikä haittaa leffan sujuvuutta välillä. Etenkin hiiret ja Lucifer tuntuvat vievän liikaakin huomiota itse olennaisesta. Sen sijaan Kuningas ja Suurherttua ovat oikein mainioita hahmoja ja hauskaa seurattavaa. Prinssi jää harmillisesti yhtä ontoksi kuin Lumikissakin. Tuhkimo itse on kuitenkin suosikkini vanhemmista disney-prinsessoista, koska hänellä on jo selvästikin enemmän luonnetta, mikä tekee hänestä Lumikkia ja Auroraa samaistuttavamman.

4. KAUNOTAR JA KULKURI

Kaunotar ja Kulkuri on oikein viehättävä tarina kahden koiran välisestä romanssista. Leffassa ei oikeastaan niinkään tunnu olevan juonta, vaan hahmot vain oleskelevat ja tekevät asioita. Kaunotar itse on mielestäni oikein onnistunut hahmo, ja etenkin pentuna hän on suloinen! Hänen ja Kulkurin romanssi on toteutettu yllättävänkin realistisen tuntuisesti, sillä se ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Leffan spagettikohtaus on todella romanttinen, ja samaan aikaan taustalla soiva Bella notte on kaunis ja tarjoaa ihanat kylmät väreet.

3. PRINSESSA RUUSUNEN

Prinsessa Ruusunen on ehdottomasti hopeakauden elokuvista kaikista taiteellisin sen upean animaatiotyylin ja hienon musiikin ansiosta! Tuntuu hassulta, että pikkutyttönä en oikein pitänyt siitä, mutta tässä nyt sitten kuitenkin sijoitan sen jopa näin korkealle. Prinsessa Ruusunen on itse asiassa tällä hetkellä suosikkini vanhemmista prinsessaleffoista, koska sen kerronta on Lumikkiin ja Tuhkimoon verrattuna sujuvampaa, ja turhat kohelluskohtaukset on jätetty minimiin. Silti tästäkin leffasta löytyy miinuksensa: Aurora ei ole päähahmona kovin kummoinen, ja tarinan romanssi on hyvin kiirehditty. Satuna Prinsessa Ruusunen on kuitenkin viehättävä ja tunnelmallinen, ja Pahatar on oikein onnistunut pahis. Mainiota huumoria mukaan tuovat haltiatarkummit sekä kuninkaat.

2. 101 DALMATIALAISTA

Pidin 101 Dalmatialaisesta lapsena, ja pidän siitä yhä oikein paljon. Kyseessä on vain yksinkertaisesti yksiä viihdyttävimpiä disneyleffoja, koska siitä löytyy mainiosti huumoria ja jännitystä. Pahiksena toimiva Cruella De Vil on erittäin onnistunut, etenkin tämän pahislaulu Rogerin esittämänä on aina huvittavaa seurattavaa. Tietysti myös itse Anita ja Roger ovat oikein hurmaava pari. Eläinhahmot Pongoa lukuunottamatta eivät ole kovin muistettavia, mutta toimivat silti tarinassa hyvin. 

1. PETER PAN

Joudun myöntämään, että ellei minulla olisi niin vahvaa nostalgista sidettä Peter Paniin, se tuskin olisi ykkösenä. En kuitenkaan mahda itselleni (enkä sisäiselle lapselleni) mitään. Voisin silti kuvitella että ilman nostalgiaakin nauttisin tästä: kyseessähän on yksiä hauskimpia disneyleffoja etenkin Kapteeni Koukun ansiosta! Lisäksi tässä filmissä on vain sitä todellista disneytaikaa. Haaveilin aina lapsena että osaisin lentää kuten Peter Pan, ja että pääsisin itsekin Mikä-Mikä-Maahan. Löytyyhän sitä leffasta etenkin nyt aikuisena heikkouksiakin: itse Peter ja muutama muu hahmo nimittäin onnistuvat olemaan välillä melko ärsyttäviä. Kapteeni Koukku taasen taitaa olla nykyään suosikkihahmoni leffasta, ja kyseessä onkin yksi suosikkipahiksistani. 

Mihin järjestykseen te laittaisitte Disneyn hopeakauden elokuvat?

Kuvat: www.imdb.com

Top 10 romanttiset Disney laulut

Tällä kertaa teki mieli mietiskellä, mitkä ovat mielestäni parhaimmat romanttiset Disney laulut. Niitä valitessa minulle merkitsi pitkälti kohtausten tunnelma ja tietenkin se, kuinka kovasti kyseisestä laulusta pidän. Lisäsin niihin Youtube-linkit, eli voit halutessasi kuunnella niitä klikkaamalla laulun nimeä.

10. MA BELLE EVANGELINE

(Prinsessa ja sammakko)

9. ONCE UPON A DREAM

(Prinsessa Ruusunen)

8. BELLA NOTTE

(Kaunotar ja Kulkuri)

7. I SEE THE LIGHT

(Kaksin karkuteillä)

6. LOVE

(Robin Hood)

5. LOVE WILL FIND A WAY

(Leijonakuningas 2)

4. IF I NEVER KNEW YOU

(Pocahontas)

3. SO THIS IS LOVE

(Tuhkimo)

2. A WHOLE NEW WORLD

(Aladdin)

1. TALE AS OLD AS TIME

(Kaunotar ja hirviö)

...numero ykkönen oli minulle itsestäänselvyys jo ennen listan tekemistä. :)

Mitkä romanttiset Disney laulut ovat teidän suosikkejanne?

Edit: 19.2.2023

Kuvat: www.animationscreencaps.com

Arvostelu: Prinsessa Ruusunen ~ Sleeping Beauty (1959)

 PRINSESSA RUUSUNEN

Ohjaus: Clyde Geronimi, Les Clark, Hamilton Luske, Wolfgang Reitherman

Pääosissa: Mary Costa, Bill Shirley, Eleanor Audley, Verna Felton, Barbara Luddy, Barbara Jo Allen, Taylor Holmes, Bill Thompson

Genre: animaatio, fantasia

Kesto: 1h 15min

Viimeksi tuli arvosteltua Tuhkimo, niin nyt olisi sitten vuorossa Prinsessa Ruusunen. Muistan, että pikkutyttönä en kovin paljoa tästä elokuvasta pitänyt. Mitäköhän mieltä olen siitä nyt?

Tarina kertoo prinsessa Aurorasta, jonka syntymää kuninkaallinen pari, kuningas Stefanus ja kuningatar Leah, juhlii. Jo pikkutytön syntymäpäivänä he sopivat naimakaupoista: aikuisena Auroran tulisi mennä naimisiin kuningas Hubertuksen pojan, prinssi Philipin, kanssa. Pian juhliin saapuu Pahatar, joka on hyvin loukkaantunut siitä että häntä ei ole kutsuttu. Suuttuneena Pahatar antaa Auroralle kirouksen: täytettyään 16 vuotta tämä pistäisi sormensa värttinään ja kuolisi. Yksi tytön haltijattarista kuitenkin muuttaa kirouksen sääntöjä hieman: pistettyään sormensa värttinään tyttö ei kuolisikaan vaan vaipuisi uneen, kunnes tosirakkauden suudelma hänet herättää. Pitääkseen tyttärensä turvassa värttinäpistoilta, kuninkaallinen pariskunta antaa Auroran kolmen haltijattaren kasvattamaksi metsän siimeksessä. 

Juoni on tällä kertaa (Tuhkimoon verrattuna) hyvinkin eheä ja turhista kohtauksista karsittu. Mihin etenkin kiinnitin huomiota, on uskomattoman kaunis animaatiotyyli, hyvin luotu tunnelma sekä upea musiikki. Tuollaisia asioita en tainnut elokuvassa lapsena osata arvostaakaan. Ainoa miinus on Auroran ja Philipin aika kiirehditty suhde, mikä tosin kannattaa ehkä katsoa läpi sormien elokuvan iän vuoksi.

Aurora/Ruusunen on hahmona erittäin ystävällisenä sekä kauniina esitetty neitokainen, joka viihtyy hyvin luonnossa. Hän on myös erittäin taipuvainen unelmoimaan tulevasta rakkaudestaan. Lopulta Aurora jää aika pinnalliseksi hahmoksi luonteensa puolesta, mutta se ei onneksi paljoa haittaa mainioiden haltijoiden ansiosta. Mielestäni elokuvan päähenkilönä ei edes olekaan itse nimihahmo, vaan nimenomaan haltijat, sillä heitä nähdään eniten. Philip on luultavasti ensimmäinen disney prinssi, jolla on jo luonnetta ja enemmän dialogia. Philip on luonteeltaan oikein hauska ja hurmaava, joten hänestä on helppo pitää.

Haltijattaret Flora, Fauna ja Ilomieli ovat erittäin hauskoja ja lämminhenkisiä hahmoja, jotka tempaisevat katsojan onnistuneesti mukaansa. Heistä huomaa, että he aidosti välittävät Aurorasta ja haluavat kasvattaa hänet isolla sydämellä. Pahatar taas on tietenkin pahis, ja erittäin onnistuneesti luotu sellainen. Hän on hyvin pelottava, ja hänen ulkomuotonsa huokuu erittäin paljon ilkeyttä ja synkkyyttä. Pahuutensa lisäksi tarjoaa Pahatar yllättävän huvittaviakin hetkiä. Erityisesti sain kovasti nauraa kohtauksessa, jossa hän hermostui tyhmille kätyreilleen, koska nämä olivat etsiskelleet 16 vuoden ajan kehtoa (eli ts. vauvaa)! 

Muita hahmoja ovat sitten vielä kuningas Stefanus ja kuningas Hubertus. He tuovat myös hieman huumoria ilmapiiriin haltijoiden tavoin.

Nyt siihen, mitä todellakin ihailin! Leffaan on onnistuttu luomaan ihanan satumainen tunnelma musiikin ja silmiä hivelevän animaatiotyylin avulla. Tuntui, kuin kaikki olisi jostain taianomaisesta satukirjasta väännetty. Prinsessa Ruususen animaatiotyyli onkin hyvin erilaista verrattuna muihin klassikoihin. Siinä on jonkinlaista eleganttiutta, mikä varmasti viehättää katsojaa kuin katsojaa. Tunnelma taas vaihtelee juuri sopivasti romanttisen, verkkaisen ja synkkyyden välillä hyvin. Erityisesti haluan antaa kunniaa kohtaukselle, jossa Pahatar lumoaa Auroran takan kautta. Se on nimittäin yllättävän synkkä ja ahdistava kohtaus!

Musiikki on erittäin kaunista. Erityisesti mainitsemisen arvoinen on Once upon a dream, jonka on säveltänyt Pjotr Tsaikovski. Kehua haluan vielä antaa Auroran suomalaisesta laulaja-näyttelijästä (Päivi Virtanen), joka hoiti hommansa erinomaisesti.

Prinsessa Ruusunen on oikeinkin hyvä disney-klassikko. Vaikka tarinan rakkaussuhde on melko kiirehditty, on kyseessä kokonaisuutena viehättävä ja tunnelmallinen satu. Ilman Pahatarta ja hauskoja haltiattaria tämä ei oikein olisikaan niin mainio ja toimiva. Itse Ruususessa saisi olla enemmän särmää ja luonnetta, vaikka toisaalta hahmon sivuunjäämisen ymmärtää. Pahattaresta on tehty oikein kunnon pahis, joka varmasti pelottaa joitakin lapsikatsojia. Elokuvassa on juuri sopivasti huumoria ja synkkyyttä, miksi siitä nauttii helposti aikuinenkin katsoja.

Ja sitten vielä ikuinen kinastelukysymys liittyen Ruususen mekkoon: sininen vai punainen?

Minä vastaan, että ehdottomasti sininen!

Elokuvan tiedot: www.imdb.com

Kuvat: wikipedia.com, animationscreenscaps.com