Näytetään tekstit, joissa on tunniste your name. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste your name. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. toukokuuta 2021

Top 7 Makoto Shinkain elokuvat


Vihdoin olen katsonut ja arvostellut kaikki Makoto Shinkain kokopitkät animaatioelokuvat. Siispä niitä voisi laittaa paremmuusjärjestykseen. Eli Shinkain lyhytelokuvia kuten Voices of a distant staria en laske mukaan, vaikka saatan kyllä nekin kenties joskus katsoa. Lista perustuu ihan omaan mielipiteeseeni, mutta varmaankin se ykkössuosikki on aika monella sama.

7. THE PLACE PROMISED IN OUR EARLY DAYS, 2004

Huonoimman Shinkai-elokuvan valitseminen oli erittäin helppoa, vaikka oli tämän listan tekeminen muutenkin hyvin helppoa, sillä paremmuuserot näiden teosten välillä ovat ainakin omaan silmääni aika pistävät.

The Place promised in our early days ei ole ainoastaan mielestäni Shinkain huonoin elokuva, vaan ihan yleisesti yksi huonoimmista animeista mitä olen nähnyt. Sen tarina on hyvin sotkuinen vailla minkäänlaista tolkkua, ja hahmot jäävät pinnallisiksi. Tätä katsoessa tunsin oloni siis vain äärimmäisen pitkästyneeksi ja turhautuneeksi. Uudestaan en aio sitä koskaan katsoa...

6. CHILDREN WHO CHASE LOST VOICES, 2011

Children who chase lost voices ei ole myöskään mielestäni kovin hyvä leffa vaan itse asiassa hyvin keskinkertainen. Se saa kuitenkin plussaa mielenkiintoisesta ja lupaavasta aloituksestaan. Mutta muuten elokuvan juoni on vain hyvin pitkästyttävä ja ohut, mikä on harmi sillä potentiaalia tässä kuitenkin olisi kunnon seikkailuun. Tunnelmastakin puuttuu jännitystä, enkä tässäkään leffassa välittänyt hahmoista juuri ollenkaan. Lisäksi Children who chase lost voices yrittää kömpelösti ottaa vaikutteita Ghiblin leffoista, vaikka kyseinen seikka ei ole todellakaan syy siihen ettei tarina iskenyt.

5. 5 CENTIMETERS PER SECOND, 2007

5 Centimeters per second on elokuva, jota kohtaan odotukseni taisivat olla kaikkein korkeimmalla. Se ei lopulta vain oikein kolahtanut minulle, vaikka yleisesti sitä aika surullisena leffana pidetäänkin. Elokuvan päähahmot jäivät mielestäni harmillisen etäisiksi, ainoa hahmo johon samaistuin oli toisen osion tyttö Kanae. Kyllä 5 Centimeters per second silti ihan kelvolta tuntui, mutta ei tosiaan ainakaan minulle toiminut niin hyvin kuin etukäteen toivoin.

4. THE GARDEN OF WORDS, 2013

The Garden of words on mielestäni Shinkain vanhemmista leffoista paras, koska se on niistä parhaiten rytmitetty ja siinä on mielenkiintoisin asetelma ja juoni. En nyt ehkä ihan samaistu päähahmoihin tässäkään tapauksessa, mutta ne ovat silti mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempia ja helpommin lähestyttäviä kuin aikaisempien elokuvien hahmot. Visuaalisesti tämä taas on aivan törkeän upea, ja myös soundtrack on mahtava!

3. WEATHERING WITH YOU, 2019

Weathering with you ei ihan ensimmäisellä katselukerralla vakuuttanut, mutta uudelleenkatsottuna tykkäsin siitä enemmän. Tällä kertaa teemana on selvästi nuorten halu itsenäistyä sekä ilmastonmuutos. Weathering with you ei ihan yllä seuraavien elokuvien tasolle, mutta silti siinä on mielestäni hyvä juoni ja mielenkiintoiset hahmot, vaikka ne kaipaisivatkin hieman enemmän syvyyttä alleen. 

2. SUZUME, 2022

Shinkain uusin leffa onnistui yllättämään minut oikein positiivisesti! Halusin tietää siitä etukäteen mahdollisimman vähän, ja se ehdottomasti kannatti, sillä leffakokemus oli sen ansiosta hyvin yllätyksellinen. Vaikka juoni ei olekaan yhtä moniulotteinen kuin ykkössijalla olevan teoksen, on kyseessä mielestäni todella viihdyttävä ja mukaansatempaava tarina. Huumori on oikein onnistunutta, ja päähahmo saattaa hyvinkin olla mielestäni paras, mitä Shinkai on tähän mennessä luonut. Suzume onkin hyvin vahvasti kasvutarina, ja tarinaa seurataankin pääasiassa nimihahmon näkökulmasta katsoen. 

1. YOUR NAME, 2016

Mielestäni on jotenkin itsestäänselvyys, että Your name on Shinkain paras leffa. Kyseessähän on nimittäin todellinen mestariteos! Your name ei ole mielestäni ainoastaan Shinkain paras elokuva, vaan ihan yleisesti yksi parhaimmista animeleffoista ikinä. Tarina on erittäin moniulotteinen ja mukaansatempaava, tarjoten monenlaisia tunteita katsojalle koettavaksi. Hahmot ovat myöskin mielestäni kaikista parhaimmat mitä Shinkai on luonut, sillä he ovat aidosti kiinnostavia ja toimivat tarinassa täydellisesti. Myös Radwimpsin musiikki ansaitsee mainintansa, sen verran tarttuvia kappaleita he ovat leffaan mahduttaneet.

Edit 30.4.2023: Suzume lisätty listaan.



Kuvat: www.pinterest.com, https://animenewsandfacts.com/makoto-shinkai-next-movie/, https://www.flagey.be/en/activity/10168-suzume-vostfr-makoto-shinkai

tiistai 2. maaliskuuta 2021

Top 10 Parhaimmat anime-elokuvat

Nyt kun katselukokemus animeleffojen puolelta on omalla kohdallani kasvanut paljon, niin mielessäni kävi, että voisi tehdä top-listaa parhaimmista anime-elokuvista. Lista perustuu tietty omaan mielipiteeseeni, ja kerrohan toki kommenttikentässä, mitkä ovat omia suosikkianime-elokuviasi!

Olen jättänyt Studio Ghiblin elokuvat tarkoituksella pois listalta, koska muuten listani olisi täynnä niitä, ja haluan tässä listassa tuoda esiin muita anime-elokuvia. Jos Ghiblien listaus kiinnostaa, pääset Ghiblien top-listaukseen tästä.

Jos jotain kunniamainintoja haluaisin antaa, niin ne varmaankin olisivat ainakin seuraavat leffat: Poika ja Peto ja Wolf Children.

10. SUZUME
(Makoto Shinkai, 2022)

Shinkain viimeisin leffa onnistui yllättämään minut oikein positiivisesti! Leffa tarjoaa juuri sopivasti jännitystä, sympaattisia hahmoja ja huumoria. Ja tietysti animaatiotyyli on myös upeaa. Tällä kertaa Shinkain leffa tuntuu pitkälti kasvutarinalta, minkä vuoksi päähenkilö on myös helposti samaistuttava. Tietysti myös teemat onnistuvat puhuttelemaan.

9. PAPRIKA
(Satoshi Kon, 2006)

Paprika on jännittävä ja surrealistinen elokuva, joka yhdistelee unia ja todellisuutta keskenään. Dr. Atsuko Chiba ja etsivä Konakawa yrittävät saada kiinni DC-minilaitteen varastajan, minkä seurauksena kaikenlaista kaaosta ja kiemuroita riittää. Värikäs animaatiotyyli ja mahtava soundtrack tekevät kiehtovan juonen lisäksi vaikutuksen. 

8. GHOST IN THE SHELL
(Mamoru Oshii, 1995)

Ghost in the Shell sijoittuu vuoteen 2029, jolloin ihmisiä on muokattu kyberneettisillä implanteilla joiden kautta he voivat olla yhteydessä tietoverkkoihin. Ihmisen ja keinotekoisen raja siis nousee selvästikin yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Myös jännitystä leffassa riittää, kun päähahmo Motoko Kusanagi sekä muut jahtaavat Nukkemestariksi kutsuttua vaarallista kyberterroristia. Kyseessä on todella sellainen leffa, joka vaatii sataprosenttista keskittymistä, muuten katsojana olet pihalla kuin lumiukko.

7. LUPIN III - CAGLIOSTRON LINNA
(Hayao Miyazaki, 1979)

Miyazakin debyyttifilmi on kyllä jotain aivan hulvatonta katsottavaa! Siitä tulee erittäin hyvälle tuulelle, koska sen aikana saa naureskella niin kovasti, ja tietty kunnon seikkailuleffan tavoin myös jännitystä riittää. Cagliostron linnan päähenkilö Lupin on oikein veikeä ja älykäs tapaus, jonka keksimiä ratkaisuja seikkailun edetessä on herkullista seurata. Muutkin hahmot ovat oikein mainioita tapauksia, ja juoni jaksaa aina tempaista mukaansa.

6. THE GIRL WHO LEAPT THROUGH TIME
(Mamoru Hosoda, 2006)

The Girl Who Leapt Through Time on todellinen hyvän mielen elokuva maittavalla huumorilla ja idealla höystettynä! Päähenkilö Makoto löytää mystisen objektin, jonka avulla hän kykenee hyppäämään ajassa taaksepäin. Mikään mullistava scifi-teos ei ole kyseessä, vaan aikalailla perus kasvutarina, johon nyt on vain lisätty pientä aikamatkustusmaustetta mukaan. Ja tietenkin luvassa on paljon hauskoja tilanteita, mielenkiintoisia juonenkäänteitä ja hieman romantiikkaakin.

5. MILLENNIUM ACTRESS
(Satoshi Kon, 2001)

Millennium Actress on Satsohi Konin leffoista varmaankin kaikista sekavin, mutta samalla se on myöskin hyvin tunteellinen. Erityisesti lopetus yllätti minut aivan puun takaa ja kolahti kyllä lujaa. Tarinassa riittää jännitystä ja avointa mysteeriyttä, ja siinä taitaa olla myös paljon viittauksia tunnettuihin elokuviin, jotka ovat saattaneet hyvinkin mennä minulta ainakin toistaiseksi ohi. Paljon asioita jää katsojan tulkinnanvaraan, ja kuten Konin toisessa mestarillisessa elokuvassa Perfect BluessaMillennium Actressissa päähenkilö sekä tunnelma ovat ydin eikä niinkään juonen yksiselitteinen ratkaiseminen.

4. A SILENT VOICE
(Naoko Yamada, 2016)

A Silent Voice on kyllä ehdottomasti eräitä koskettavimpia elokuvia, mitä tiedän. Se on tarina kiusaamisesta, kiusatuksi tulemisesta ja itsetunnon käsittelemisestä. Luvassa on suuri tunteiden vuoristorata, jota kaunis ja loppuun asti hiottu pianomusiikki erinomaisesti tukee. Hahmot ovat erittäin hyvin luotuja ja samaistuttavia tapauksia, joskin sivuhahmoissa on pieniä puutoksia. A Silent Voice on yksi niistä elokuvista, joka ei aivan vakuuttanut minua ensimmäisellä katselukerralla, mutta uudelleenkatsottuna se iski minuun lujaa.

3. I WANT TO EAT YOUR PANCREAS
(Shin'ichirô Ushijima, 2018)

Ei, tämä elokuva ei kerro kannibalismista, vaikka nimi kieltämättä hieman epäilyttävältä kuulostaakin. Katsomalla teoksen selviää, mistä tuo nimi tulee. Kyseessä on näkökulmasta riippuen varsin tavanomainen kouludraama-anime, mutta mikä tekee tästä minulle niin erityisen, on sen käsittelemät teemat. Tarinahan keskittyy tutkailemaan mm. yksinäisyyttä, yhteyttä muihin ihmisiin sekä elämän merkitystä. Elokuvassa on toki joitakin vikoja, suurimpana niistä varmaankin aika yksipuoliset sivuhahmot. Siitäkin huolimatta I want to eat your pancreas on hyvin koskettava ja ajatuksia herättävä leffa, jonka teemoihin ja päähenkilöön voi katsojana pystyä jopa samaistumaan. 

2. PERFECT BLUE
(Satoshi Kon, 1997)

Perfect Blue on kyllä eräitä parhaimpia psykologisia elokuvia, mitä olen nähnyt! Tässä filmissä Konille tyypillinen surrealismi ja ihmismielen käsittely ovatkin aivan huipussaan. Tarina ei ole todellakaan suoraviivainen, vaan pikemminkin sekava. Yksiselitteistä ratkaisua ei juoneen mielestäni edes ole, hyvin paljon täytyy katsojan vain itse tähän uppoutua ja bongata yksityiskohtia sun muuta. Tarinassa on päähenkilön psyyken käsittelemisen lisäksi trilleripuoli, mikä tuokin jännitystä vielä enemmän mukaan. Mielenkiintoisena seikkana täytyy kyllä vielä mainita värien vaihtelu, joiden kanssa Kon tässä jännästi kikkailee (esim. tietyissä kohtauksissa punainen/sininen on vallitseva väri).

1. YOUR NAME.
(Makoto Shinkai, 2016)

Your Name. tulee tuskin minään yllätyksenä, onhan kyseessä hyvin suuren suosion saavuttanut anime-elokuva vuodelta 2016, joka ei ole Ghiblin käsialaa! Ja suosionsa teos on mielestäni täysin ansainnutkin, sillä sen tarina on hyvin moniulotteinen ja omaperäinen.

Your Name. on itse asiassa Ghiblien lisäksi ihan ensimmäisiä näkemiäni anime-elokuvia, enkä vielä silloin edes tiedostanut tämän nauttivan hyvin suurta suosiota. Ilman mitään ennakko-odotuksia leffa siis todellakin teki minuun suuren vaikutuksen nerokkaalla tarinankerronnallaan. Pidän erittäin paljon siitä, että elokuva alkaa varsin kevyesti sisältäen komediallisia hetkiä, mutta myöhemmin se sukeltelee dramaattisempiin ja syvällisempiin asioihin, minkä ansiosta tarina jopa koskettaa.

Edit: 14.1.24


Kuvat: www.pinterest.com

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Arvostelu: Your name. ~ Kimi no na wa. (2016)

YOUR NAME.


Ohjaus: Makoto Shinkai
Pääosissa: Ryunosuke Kamiki, Mone Kamishiraishi, Ryo Narita, Aoi Yûki, Nobunaga Shimazaki, Kaito Ishikawa ja Masami Nagasawa
Genre: animaatio, romanttinen, draama, scifi
Kesto: 1h52min
Ikäraja: 7

"Toisinaan itken herätessäni aamulla..." -Mitsuha
"En koskaan muista, mitä unta näin..." -Taki
"...Mutta tunne, että olen menettänyt jotain jatkuu vielä pitkään heräämisen jälkeen."

Your name. (Kimi no na wa.) on Japanissa 26.8.2016 ensi-iltansa saanut Makoto Shinkain ohjaama anime-elokuva. Se sai Suomessa ensi-iltansa 21.4.2017 Cinema Mondon levittämänä. Elokuva saavutti nopeasti suuren suosion, ja se meni jopa Henkien kätkemän yli top-listoilla maailmanlaajuisesti eniten tuottaneena anime-elokuvana.

Maalla asuva Mitsuha on kyllästynyt pikkukyläänsä, jossa ei ole kaupungille ominaisia piirteitä, ei edes kahvilaa. Hän unelmoi tulevaisuudestaan Tokiossa, ja toive käykin pian toteen, mutta hieman erikoisella tavalla. Tai no, sanoohan Mitsuha itse ääneen, että haluaisi elellä poikana Tokiossa. Ja niin siis käy: seuraavana aamuna Mitsuha herää kuin herää tokiolaispoika-Takin kehossa, ja niin edessä on totutteleminen uusiin asioihin; erilaiseen kouluun, ystäviin sekä kehoon. Taki taas herää Mitsuhan kehossa, ja molempien ensireaktiot ja -hämmennykset ovat hulvattomia. Kumpikin kirjaimellisesti tutkii uutta puolta itsestään, ja totutteleminen vie aikansa. Aluksi he luulevat nähneensä vain unta, mutta ystävien reaktiot paljastavat , että he oikeasti vaihtavat kehoja keskenään. Niinpä he opettelevat jättämään viestejä toiselle minälleen, jotta selviytyisivät aina uuden vaihdoksen tapahduttua. Jonkin ajan kuluttua heille kasvaa halu oikeasti tavata tuo toinen henkilö. Niinpä elokuvan kevyempi puoli jääkin sikseen, kun siirrytään vähän syvällisempiin aiheisiin. Etenkin käänne, joka elokuvassa tapahtuu, tärähtää katsojaan selventäen, että kyseessä ei ole vain hauska kehojenvaihto-komedia.


Elokuva painottaa lähinnä päähenkilöitä, mutta sivuhahmot tuovat mukavaa lisätäytettä ja -komediaa mukaan. Mitsuhan puolelta tutustumme eniten hänen isoäitiinsä, pikkusiskoonsa Yotsuhaan sekä hänen ystäviinsä Tessieen ja Sayakaan. Isoäiti vaikuttaa vahvasti kulttuuriperinteitä kunnioittavalta ihmiseltä, esim. opettaen lapsenlapsilleen erilaisia käsitteitä. Erityisimmän roolin käsitteistä saa musubi, joka nousee uudestaan esille elokuvan loppuratkaisua kohti. Yotsuha vaikuttaa oikein reippaalta ja jopa hieman "vahtivalta" siskolta, koska hänet nähdään joka aamu herättämässä Mitsuhaa. Kehonvaihdoksen aikana herätys keskeyttääkin lähinnä Takin "puuhat" eikä suinkaan hänen uniaan, mikä onkin huvittavaa katseltavaa. Tessie ja Sayaka ovat oikein mukavia ystävyksiä Mitsuhalle, ja joiden merkitys elokuvan juoneen hieman kasvaa lopussa. Takin puolelta emme pääse sen tarkemmin tutustumaan muihin kuin neiti Okuderaan. Toki nähdään myös hänen isänsä ja ystävänsä, mutta kyseiset hahmot jäävät selvästi enemmän etäälle. Neiti Okudera työskentelee samassa ravintolassa kuin Taki, ja on oikein lempeän oloinen, poikien katseita keräävä neitokainen. Kaksikolla on vuoronperään jopa pieniä ihastuksen tunteita toisiaan kohtaan. Okuderan tunteiden herääminen on kuitenkin lähinnä Mitsuhan aikaansaannosta, kun tämä käy mm. kahvilla hänen kanssaan ja näyttää tälle "naisellisen puolensa". Sitä onkin hauska seurata, ja sillä viestitetään selvästi identiteettirajojen rikkomisesta.


Päähenkilöiden välille on onnistuttu luomaan kaunis aika- ja välimatkan erottama yhteys, joka alkaa ensin hauskasti, mutta syvenee elokuvan edetessä. Tässä useasti elokuvan katsoneena olen pannut merkille, että yksi tärkeä visuaalinen seikka kuvastaa heidän yhteyttään aivan ainutlaatuisesti: punainen, Mitsuhan punoma nauha, joka nähdään useaan otteeseen joko hänen hiuksiinsa sidottuna tai sitten Takin ranteessa. Myös elokuvan loppukohtauksessa nähtävät portaat taitavat kyseistä nauhaa kuvastaa punaisilla kaiteillaan. Enempää en viitsi asiaa avata, jotta säästytään spoilereilta.

Animaatiotyyli on erittäin kaunista. Vaikka silmäni on animen suhteen ehkä hieman enemmän mieltynyt Studio Ghiblin ulkoasuun, osaa Shinkai todellakin luoda omaan tyyliinsä hahmot sekä maisemat upeasti. Elokuvan musiikin on tuottanut yhtye Radwimps, ja heitä ei voi kuin kehua. Ensimmäisellä katselukerralla rock-musiikki särähti aavistuksen verran ikävästi korvaani, mutta olen jotenkin oppinut mukauttamaan sen osaksi elokuvan modernimpaa tyyliä. Parhaimmat musiikkiosuudet ovat kuitenkin yhä ne ns. "rauhallisemmat" kappaleet. Oma suosikkini on ehdottomasti Sparkle, joka saa minulla aivan kylmikset aikaan. Myös Katawaredoki sekä Date/Theme of Mitsuha ovat kauniita sävellyksiä, joita opettelee mielellään pianollakin soittamaan.


Your name. on ajansaatossa saavuttanut erityisen paikan sydämessäni. Muistelen aluksi aikaerojen hahmottamisen olleen hieman sekavaa, mutta jo toinen katselukerta avasi asioita paljon. Elokuva viestittää kauniisti, kuinka joskus tunnemme kaipuuta tuntemattomalla tavalla. Myös unien ja todellisuuden välille herää ehkä hieman kysymyksiä: Miten tiedämme varmasti, jos unessa tapahtunut olikin totta? 

Kyseessä on hieman aavistuksen verran tyhjyyden tunteen jättävä romanttinen elokuva, mutta ehdottomasti vain hyvällä tavalla! Your name. on mielestäni ainutlaatuisen kaunis mestariteos, jolle yksi katselukerta ei riitä.







Elokuvan tiedot: fi.wikipedia.org