Näytetään tekstit, joissa on tunniste big hero 6. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste big hero 6. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. syyskuuta 2020

Top 10 Disneyn revival era/uudestisyntymiskauden elokuvat

Koska pidän Top-listojen tekemisestä, niin miksenpäs tekisi Top-listaa Disneyn "revival era"-elokuvista, kun olen melkein ne kaikki arvostellutkin yhtä lukuunottamatta (Nalle puhin elokuvaa en ole arvostellut). Tosin olen huomannut, että se ilmeisesti hieman vaihtelee, lasketaanko Bolt tähän kauteen mukaan vai ei. Melko usein tähän kauteen on laskettu 10 elokuvaa Prinsessa ja sammakosta ihan viimeisimpään eli Frozen II:een asti. Aion siis laittaa mieluiseeni järjestykseen nuo leffat.

Olen hieman mietiskellyt, että miksikäs tätä "revival era"-kautta pitäisi kutsua suomeksi, mutta eiköhän tuo "uudestisyntymiskausi" nimike kelpaa. 

10. BIG HERO 6


Big Hero 6 ei valitettavasti iskenyt minuun ollenkaan. Se vaikutti aluksi melko lupaavalta, mutta muuttui aina vain tylsemmäksi ja tylsemmäksi loppua kohden. Huumorikin oli aika kehnoa (lukuunottamatta Baymaxia), enkä oikein pitänyt yhdestäkään sivuhahmosta. Yritin antaa leffalle toisen mahdollisuuden, mutta kun en tykkää niin en tykkää. Ei kai sille vain voi mitään. Ehkä en vain kuulu tämän tekeleen kohdeyleisöön.

9. FROZEN II


Frozen II oli aika outo elokuva. Siinä ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Se tietynlainen pääfokus ja juoni puuttuivat tyystin, miksi koko homma vain lässähteli. Olen katsonut sen vain kerran, joten ainahan voi pieni mahdollisuus olla, että se tuntuisi kivemmalta toisella katselukerralla. Sen verran tyhjä olo tästä jäi, että ei se paljoa ole kutsumassa minua luokseen.

8. RÄYHÄ-RALF VALLOITTAA INTERNETIN


Räyhä-Ralf valloittaa internetin on aika tasoissa Frozen II:n kanssa. Tämä pääsi kuitenkin korkeammalle, koska se oli sentään suht selkeästi tehty kokonaisuus, vaikka sen juoni jäikin melko huteraksi. Lisäksi se tarjosi ihan hyviä opetuksia koskien ystävyyttä ja internetiä. Leffa oli kuitenkin aika tylsä, huumori ei-niin-iskevää ja hahmojen toteutuksiinkaan en ollut aivan tyytyväinen. 

7. NALLE PUHIN ELOKUVA


En ole tehnyt arvostelua tästä elokuvasta, mutta olen katsonut sen kerran. Nalle Puhin elokuva oli ihan hauska ja viihdyttävä leffa, mutta jostain syystä se ei oikein pidemmänpäälle jäänyt mieleeni. 

6. VAIANA


Vaiana on oikein mainio elokuva. Se jää kuitenkin omaan makuuni turhankin kevyeksi ja lähinnä huumoripainotteiseksi leffaksi. Mukana olisi saanut olla enemmän jännitystä ja hieman synkkyyttä, niin olisin saattanut tykästyä siihen vielä enemmänkin. Kaikki muu nimittäin sitten onkin oikein onnistunutta, erityisesti animaatiotyyli ja musiikki. Juonen kannalta jotain uutta ideaa olisi myös saanut olla mukana, vaikka ei kaavamaisuus leffaa millään tavoin tylsistytä.

5. FROZEN


Muistan vieläkin, kun katsoin Frozenin ensimmäisen kerran hyvin ennakkoluuloisena vuoden 2014 keväällä. Leffa kuitenkin yllätti minut todenteolla positiivisesti! Sen musikaalinumerot ovat erinomaisia, ja juoni onnistui olemaan yllättävä. Ja käsitelläänhän leffassa mukavasti erilaisuutta ja sisaruussuhdetta. Miinuksena pidän leffassa sitä, että Elsa ei saa hahmona tarpeeksi syvyyttä alleen. Anna ja Kristoff ovat kuitenkin erinomainen parivaljakko, mikä on minulle iso plussa leffassa.

4. KAKSIN KARKUTEILLÄ


Kaksin karkuteillä on mahtava elokuva! Se sisältää paljon huumoria, seikkailuntuntua sekä mukaansatempaavan juonen. Aiemmin leffan laulut eivät olleet mielestäni kovin mieleenpainuvia, mutta nykyään pidän niistä kovastikin. Lisäksi ovathan leffan hahmot ihan parhaita, erityisesti Maximus ja Flynn varastavat aina show'n hauskuudellaan.

3. RÄYHÄ-RALF


Räyhä-Ralf oli minulle erittäin positiivinen yllätys! Katsoin sen ensimmäisen kerran vuosi sitten, eli hieman myöhässä. Ja kuin ihmeen kaupalla siitä tuli yksi suosikeistani disneyltä. Hahmot ja juoni ovat loistavia, ja huumoria ja lämminhenkisyyttä piisaa. Vaikka pahis oli ennalta-arvattava, niin häneen liittyvä lopussa paljastuva seikka onnistui yllättämään minut. 

2. ZOOTROPOLIS


Zootropolis onnistui kyllä lyömään minut aivan ällikällä! Sen juoni oli suht ennalta-arvaamaton ja hahmot erittäin laadukkaasti luotuja. Erityisesti Judyssa ja Nickissä on monipuolista persoonaa ja syvyyttä, miksi heihin on helppo samaistua. Leffa oli yllättävän syvällinen ja onnistui menemään pahasti tunteisiini. Lisäksi se käsitteli nokkelasti ennakkoluuloja ja stereotypioita, mitä ei voi kuin kehua. 

1. PRINSESSA JA SAMMAKKO

Prinsessa ja sammakko on aivan ihana elokuva! Tämä ja Zootropolis kilpailevat aika kiivaasti ykkössijasta keskenään, mutta jokin tässä filmissä tuntuu vievän voiton. Leffa on myöskin kestänyt eniten katselukertoja tämän kauden elokuvista, joten jo yksinään se oikeuttanee Prinsessa ja sammakon sijainnin ykköseksi. Pidän todella paljon päähahmo Tianasta, sillä koen hänet hyvin samaistuttavaksi. Myös Naveen on erittäin hyvin onnistunut hahmo, ja pidän siitä kuinka hän ja Tiana kehittyvät tarinan aikana täydentäen toisiaan. Ja tietysti rakastan leffan jazz-tyylistä musiikkia todella paljon!


Mihin järjestykseen te laittaisitte disneyn revival eran elokuvat?


keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Arvostelu: Big Hero 6 (2014)

BIG HERO 6


Ohjaus:  Don Hall, Chris Williams
Pääosissa: Scott Adsit, Ryan Potter, Daniel Henney, T.J. Miller, Jamie Chung, Damon Wayans Jr., Genesis Rodriguez, James Cromwell
Genre: animaatio, seikkailu, toiminta, komedia
Kesto: 1h 42min


Big Hero 6 on vuonna 2014 ilmestynyt Disneyn 54. klassikkoelokuva. 

Elokuva kertoo nörtistä nimeltä Hiro, joka on innokas keksimään kaikenlaista tekniikkaan liittyvää. Hän on muun muassa kehitellyt mikrobotteja, joita hän veljensä Tadashin kannustamana esittelee yliopistolla. Kaksi professoria vaikuttavat heti kiinnostuneilta Hiron keksinnöistä, toinen ahnehtivalla ja toinen Hiroa puolustavalla tavalla. Hiron veli Tadashi on yliopistolla "nörttiklubissa", jossa myös kehitellään kaikenlaisia vempeleitä sun muita. Tadashi on kehitellytkin juuri Hirolle tarkoitetusti robotti-Baymaxin, jonka tehtävänä on auttaa ja hoivata. Heti mikrobottiesittelyn jälkeen sattuukin rakennuksessa syttymään tulipalo, ja Tadashi päättää urheana mennä pelastamaan professori Callaghania sieltä. Niin sitten käy, että sekä Tadashi että Callaghan valitettavasti menehtyvät. Surun keskellä saa Hiro kuitenkin tukea Baymaxilta ja alkaa selvitellä tulipalon syttymisen syytä.

Elokuvan ensimmäiset 40 minuuttia ovat yllättävän viihdyttävää katseltavaa. Sen aikana nimittäin kaikkea tapahtuu hyvin tiiviisti ja mielenkiintoisesti: vahva aloitus robottikaksintaistelussa, Hiron into keksintöjä kohtaan, Hiron ja Tadashin välinen velisuhde sekä suloisen Baymaxin ja Hiron väliset hetket. Jotenkin tuli tunne, että kyseessä olisi jonkinlainen slice of life-veto Disneyltä, jossa päähenkilö käsittelisi suruaan arkisesti. Ainoa, mikä jäi melkoisen häiritsevästi kismittämään, on Hiron täti, joka ei vaikuta kovin kiinnostuneelta huolehtimaan hänestä. Kyseinen hahmo tuntuu alusta loppuun asti hyvin kylmältä ja etäiseltä. Baymax on koko elokuvan parasta antia, mutta oikeastaan vain tuon ensimmäisen 40 minuutin ajan. Siinä nimittäin koetaan ne kaikista aidoimmat ja hauskimmat hetket, joista ihan aikuinenkin saa nauttia.


Voihan nyt kökkö, mihin ihmeeseen tämä tarina haarautuukaan sitten tuon ensimmäisen 40 minuutin jälkeen. Tarina ei enää tunnukaan olevan omaperäinen ja fresh, vaan alkaa lässähdellä niin pahasti, että se ihan oikeasti sai minut hyvin tylsistyneeksi koko loppuajaksi. Se johtuu siitä, että juoni suuntautuu niin helposti ennalta-arvattavaksi ja valitettavasti hyvin kliseiseksi. Ovathan suurin osa Disneyn elokuvista tietty melkeinpä aina ennalta-arvattavia, sillä ensisijainen kohdeyleisö on lapset. Mutta tässä tapauksessa elokuva selvästi alussa vaikuttaa haluavan erottua massasta ja olla omaperäinen. Sitten se kuitenkin alentuu ennalta-arvattavuutensa lisäksi johonkin ihme supersankarikoheltamiseen. Baymax onnistui tietyissä paikoin herättämään huomioni, mutta muuten tämä tarina oli vain jostain syystä koko loppuajan aivan kamalan tylsä. Ja tietenkinhän tässäkin esiintyy twist-pahis kuten monessa muussakin uudemmassa disney elokuvassa, ja leffa ei tosiaankaan yritä panostaa pahiksen ennalta-arvaamattomuuteen. Muutenkin kyseinen pahis on mielestäni hyvin unohdettava ja aika hölmösti toteutettu.

Ainoastaan tarinaan en pettynyt, vaan myös hahmoihin. Tietysti Baymax ja Hiro ovat ihan hyvin onnistuneita, mutta en sitten yhtään pitänyt niistä "nörttiklubin" jäsenistä. He tuntuvat vain niin yksitoikkoisilta ja ärsyttäviltä. En oikein pidä siitä, millaiseen koheltamiseen homma vain alkaa alentua, kun kyseiset hahmot ilmestyvät ruudulle. Jos jotain aidompaa luonnetta olisin heistä saanut irti, olisin kenties lämmennyt heille.

Animaatiotyyli nyt tietenkin on aivan huippua, ja onhan se kirjaimellisesti elokuvan paras puoli. Musikaali ei tämä elokuva poikkeuksellisesti ole, vaan nojaa taustamusiikkiin.


Big Hero 6 on mielestäni hyvin keskinkertainen elokuva. Nautin siitä kyllä yllättävän hyvin ne ensimmäiset 40 minuuttia, mutta sen jälkeen tämä pyöri pitkälti taustameluna, jota ei enää jaksanut keskittyneenä seurata. Leffa alussa tekee selväksi, että kyseessä olisi uudenlainen idea Disneyltä, mutta homma alkaa lässähdellä sen jälkeen ja juoni on tylsä kuin mikä. Se johtunee siitä, että odotin elokuvan suuntaavan uusille tuulille, mutta se heittäytyikin kierrättämään melko kuluneita kliseitä ja alentui typerään koheltamiseen. Loppujen lopuksi tämän leffan tarina jääkin ohueksi kokonaisuudessaan, sillä se ei imaise minua mukaansa eikä edes ole muistettava. Tämä oli kyllä melkoinen pettymys minulle. Paremmin suunniteltuja hahmoja ja laadukkaampaa juonta tämä teos olisi mielestäni ehdottomasti kaivannut ja paljon. Lapsille leffa toimii kuitenkin varmasti hyvin, onhan se ensisijaisesti heille suunnattukin.








Elokuvan tiedot: www.imdb.com